Pari- tai lähisuhdeväkivalta on paljon muutakin kuin lyömistä. Fyysisen väkivallan lisäksi väkivalta voi olla henkistä, seksuaalista tai taloudellista. Pari- tai muissa lähisuhteissa esiintyvä väkivalta ei ole riippuvaista väkivallan käyttäjän tai kokijan sukupuolesta eikä siitä onko kyseessä keskenään saman vai erisukupuolisten suhde. Henkilöillä, jotka ovat kokeneet menneisyydessään väkivaltaa on suurempi riski käyttäytyä väkivaltaisesti.

Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, henkistä, seksuaalista tai taloudellista haittaa tai kärsimystä. Väkivallaksi luetaan myös tällaisilla teoilla uhkaaminen. Väkivallan muotoja ovat muun muassa töniminen, läpsiminen, kiinni tarttuminen, pakenemisen estäminen, tukistaminen, kuristaminen, kasvoille sylkeminen, seksiin tai mihin tahansa muihin tekoihin pakottaminen, itsemurhalla ja muulla itsensä vahingoittamisella uhkailu, kiristäminen, raivoaminen, muu aggressiivinen käytös, pelottelu, tappouhkaukset, alistaminen, nukkumisen estäminen, voimakas mustasukkaisuus, menojen rajoittaminen (esim. ystävien tapaamisen tai harrastusten estäminen), sosiaalinen eristäminen, kyttääminen (esim. jatkuva viestittely), seuraaminen, viestien lukeminen tai muu yksityisyyden loukkaaminen tai vahtiminen, toisen kotiin tunkeutuminen, vainoaminen, syyttely, vähättely, halveksunta, mitätöinti, häpäisy, nolaaminen, arvostelu ja nöyryytys. Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, rahan antamiseen pakottaminen, luvaton toisen pankkitunnusten käyttäminen ja toisen nimissä verkko-ostosten tekeminen.

Parisuhde väkivalta on yleistä. Suuren EU-tutkimuksen mukaan Suomessa joka kolmas nainen on kokenut parisuhteessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa (Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2014), varmasti vielä isompi osa henkistä, ja siihen päälle vielä väkivaltaa kokeneet miehet ja muunsukupuoliset. Kaikki siis tuntevat ihmisiä, joita asia koskettaa, mutta useimmat tapaukset ei ole muiden tiedossa.

Kun väkivallasta tulee osa arkea, voi sen tunnistaminen olla vaikeaa, etenkin jos kyseessä on henkinen väkivalta, väkivallalla uhkailu tai esimerkiksi seksiin painostaminen. Tällöin voi miettiä, olisiko oikein, jos jotakuta läheistä ihmistä kohdeltaisiin samoin. Jos ei, on kyse todennäköisesti väkivallasta.

Väkivallan kokija saattaa syyttää itseään tilanteesta ja uskoa ajaneensa toisen väkivaltaiseen käytökseen. Syyllinen on kuitenkin aina väkivallan käyttäjä, ei koskaan henkilö, johon väkivalta kohdistuu. Joskus väkivaltaa puolustellaan tai perustellaan esimerkiksi uskonnollisilla tekijöillä tai päihteiden käytöllä. Nämä eivät kuitenkaan tee väkivallasta hyväksyttävää. Suomessa väkivalta on rikos, ja myös henkisestä väkivallasta voidaan rangaista.

Ulkopuolisten on usein vaikeaa ymmärtää, miksei väkivallan kokija lähde suhteesta sekä miksi väkivalta salataan. Asiat eivät kuitenkaan ole mustavalkoisia. Yleensä väkivallan kokija kokee tilanteeseensa liittyen syyllisyyttä ja/tai häpeää. Häpeää voi aiheuttaa esimerkiksi se, että on ylipäänsä päätynyt väkivaltaiseen suhteeseen, se, ettei ole lähtenyt aiemmin tai se, mitä muut ajattelisivat, jos saisivat tietää. Harva suhde on jatkuvasti väkivaltainen, vaan välillä on tyypillisesti hyviä jaksoja. Nämä saavat väkivallan kokijan pysymään suhteessa ja lisäävät riippuvuussuhdetta väkivallan käyttäjään, joka on todennäköisesti osan ajasta ihana ja huomioiva. Väkivallan kokija voi välittää väkivallan tekijästä paljonkin ja kokea rakkautta tätä kohtaan. Moni haluaa uskoa, että väkivallan tekijä muuttuu, eikä väkivaltaa enää tapahdu. Tällöin väkivaltaa saatetaan salata lähipiiriltä senkin vuoksi, ettei muiden suhtautuminen kumppaniin muuttuisi negatiiviseksi.

Väkivallan käyttäjät ovat usein sosiaalisesti lahjakkaita ja pidettyjä, minkä vuoksi väkivallan kokija saattaa pelätä, etteivät muut uskoisi hänen kertomaansa todeksi. Joskus suhteesta lähtemistä estää kiristäminen tai uhkailu. Väkivallan tekijä saattaa uhata vahingoittaa väkivallan kokijan lisäksi lasta, muuta läheistä ihmistä tai lemmikkieläintä. Ehkä vielä yleisemmin väkivallan tekijä uhkaa tappaa itsensä. On todella rankkaa ottaa se riski, että joutuisi kokemaan olevansa vastuussa toisen kuolemasta. Tekijä saattaa myös vedota väkivallan kokijaan olemalla todella surkea ja pyrkiä herättämään kokijassa niin paljon myötätuntoa, että tämä jää suhteeseen säälistä. Kaikki ihmiset, suhteet ja tilanteet ovat erilaisia ja suhteeseen jäämisen taustalla voi olla monia muitakin syitä.

Kirjoissa Miksi se ei vain lähde?  ̶− Väkivaltainen parisuhde ja miten siitä pääsee irti (Riina-Maria Metso, todellisten ihmisten todellisia kertomuksia) ja Kaikki anteeksi (Laura Manninen, fiktiivinen, mutta hyvin realistinen tarina parisuhdeväkivallasta) kuvataan taidokkaasti väkivaltaisessa parisuhteessa olevien henkilöiden kokemuksia. Suosittelen kirjojen lukemista tai kuuntelemista niin väkivaltaisessa parisuhteessa oleville/olleille kuin väkivaltaisessa suhteessa olevien läheisille ja työssään parisuhdeväkivallan uhreja kohtaaville. Kirjat voivat vähentää häpeää väkivaltaa kokeneilta ja auttavat ulkopuolisia ymmärtämään, miksi monet jäävät väkivaltaiseen suhteeseen.

Mistä apua?

Sekä väkivaltaa nykyisessä tai aikaisemmassa suhteessaan kokeneiden että väkivaltaa käyttäneiden kannattaa hakea apua. Auttavia tahoja on useita. Keskusteluavun lisäksi on mahdollista saada tukea ja neuvoja väkivaltaisista tilanteista tai suhteesta poispääsyyn sekä apua mahdolliseen rikosoikeudelliseen prosessiin. Väkivaltaa käyttäneille tarjotaan tukea muutokseen ja ratkaisuja väkivallan käyttämisen lopettamiseen. Apua tarjoavien tahojen ideologiaan kuuluu, että ihminen hyväksytään, mutta väkivaltaisia tekoja ei.

Olen listannut alle joitakin merkittäviä auttavia tahoja. Kaikkien alla mainittujen tahojen palvelut ovat ilmaisia.

Apua väkivaltaa kokeneelle:

Poliisi

Ensi- ja turvakoti

Ensi- ja turvakoti/Turku

  • Lähisuhdeväkivaltatyö Pilari
  • Väkivaltaa kokeneille tukea kokemuksen käsittelyyn ja keinoja turvallisuuden lisäämiseen
  • Puh: 050 4081 806

 Rikosuhripäivystys, riku

  • Yhteyttä voi ottaa nimettömänä
  • Tarjoaa keskusteluapua, neuvontaa rikosprosessissa, ohjausta tarvittaviin lisäpalveluihin hakeutumiseen sekä ohjeita uhkaavissa tilanteissa toimimiseen
  • Voit jättää yhteydenottopyynnön Rikun internetsivulla
  • Puh: 116 006 (ma–ti klo 13–21 ja ke–pe klo 17–21)
  • Juristin puhelinneuvonta 0800 161 177 (ma–to klo 17–19)
  • Lounais-Suomen alueella sähköposti: lounaissuomi (at) riku.fi

Nollalinja

  • Yhteyttä voi ottaa nimettömänä
  • Tukea, apua ja neuvontaa henkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai väkivallan uhkaa läheisessä ihmissuhteessaan kokeneille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville
  • Puh: 080 005 005 (24/7)

Seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden hoitoyksikkö SERI-tukikeskus

  • Toistaiseksi vain Turussa ja Helsingissä, muissa sairaanhoitopiireissä asuvat voivat ottaa yhteyttä omalla alueellaan sijaitsevaan terveydenhuollon yksikköön
  • Seri-tukikeskus Tyks:
    • Hoitoyksikköön voi hakeutua yhden kuukauden ajan tapahtuneesta
    • Yksikköön hakeutuminen ei edellytä rikosilmoituksen tekemistä, mutta siihen kannustetaan
    • Puh: 050 475 6108 (24/7, myös tekstiviestit)

Raiskauskriisikeskus Tukinainen

  • Yhteyttä voi ottaa nimettömänä
  • Tukea, apua ja neuvontaa seksuaalirikosten uhreille, heidän läheisilleen ja uhrien parissa työskenteleville
  • Puh: 0800 97899 8 (ma-to klo 9-15, viikonloppuna ja pyhinä sekä niiden aattoina klo 15-21)
  • Juristin puhelinneuvonta 0800 97895 (ma-to klo 13-16)

Suomen kriisikeskukset/ Suomen mielenterveys ry

 

Apua väkivaltaiselle henkilölle:

Ensi- ja turvakoti/Turku

  • Lähisuhdeväkivaltatyö Pilari
  • Väkivaltaa käyttäneille tukea muutokseen ja väkivallan lopettamiseen
  • Puh: 050 4081 806

Naisenväkivalta.fi

  • Tukea ja apua väkivaltaa käyttäville naisille
  • Video- tai puhelinkeskustelut, chat-keskustelu (mahdollista kirjautua nimettömänä), vertaistuelliset pienryhmätapaamiset verkossa, live-tapaamiset pääkaupunkiseudulla ja Tampereella

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkkokurssi

  • Miessakit ry:n tuottama verkkokurssi miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa

Lyömätön linja

  • Yksilötapaamiset kasvokkain tai videovälitteisesti, lisäksi mahdollisuus pari-/ryhmätapaamisiin

 

Tekstissä esiintynyt viite:

EU:n laajuinen tutkimus naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Euroopan unionin perusoikeusvirasto, 2014. Luettavissa: https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra-2014-vaw-survey-at-a-glance-oct14_fi.pdf