Artikkeli on julkaistu myös BetterMeno-vaihdevuosietäklinikan sivuilla 14.3.22.
Vaihdevuodet on kattotermi, jolla tarkoitetaan laajaa ajanjaksoa, jonka aikana monet kokevat vaihdevuosioireita. Menopaussi puolestaan tarkoittaa viimeisten kuukautisten ajankohtaa. Koska ennen loppumistaan kierto on usein hyvinkin epäsäännöllinen ja kuukautiset voivat olla poissa pitkiäkin aikoja, voidaan menopaussi todeta vasta kun viimeisistä kuukautisista on kulunut aikaa vuosi. Vaihdevuosioireet voivat alkaa jo vuosia ennen menopaussia ja jatkua vuosia menopaussin jälkeen. Menopaussia edeltävästä ajasta käytetään usein termiä esivaihdevuodet.
Ennen kuin munasarjojen estrogeenintuotanto loppuu, on tuotanto usein hyvinkin vaihtelevaa. Tämän seurauksena vaihdevuosioireet voivat aaltoilla. Moni kokee oireita alkuun lähinnä niissä kuukautiskierron vaiheissa, joissa estrogeenitaso on normaalistikin matalimmillaan. Tällaisia aikoja ovat aika juuri ennen kuukautisia ja kuukautisvuodon aika. Oireet voikin olla hankalaa erottaa kuukautisia edeltävästä oireyhtymästä eli PMS-oireista. Etenkin kun esivaihdevuosissa korostuvat mielialaoireet, ja esimerkiksi kuumat aallot ovat harvinaisempia.
Vaihdevuodet todetaan joko kuukautisten loppumisen tai tyypillisen oireilun perusteella. Laboratoriokokeista FSH (follikkelia stimuloiva hormoni) on koholla menopaussin jälkeen, mutta sen taso alkaa vaihdella huomattavasti jo vuosia ennen menopaussia. FSH onkin käyttökelpoinen lähinnä, kun selvitellään alle 45-vuotiaan henkilön kuukautisten poisjäämistä. Tyypillisessä vaihdevuosi- tai esivaihdevuosi-iässä arvo kertoo vain yksittäisestä päivästä, eikä siitä voida päätellä tilanteen etenemistä.
Suomessa monilla vaihdevuosi-ikäisillä on hormonikierukka, jonka kanssa vuotoja ei välttämättä ole lainkaan. Hormonikierukka ei hoida vaihdevuosioireita, joten oireet alkavat silloin, kun alkaisivat ilman kierukkaakin. Toisaalta on syytä huomata, että noin kolmasosalla vaihdevuosiin ei liity juurikaan oireita. Mikäli hormonikierukan käyttäjälle tulee elämänlaatua heikentäviä vaihdevuosioireita, voidaan hormonihoito yhdistää kierukkaan. Mikäli kierukan käyttöikä on päättymässä, vaihdevuosiin viittaavia oireita ei ole, eikä kuukautisvuotoja tule, on jatko syytä suunnitella lääkärin kanssa. Monesti tällöin on hyväksyttävää pitkittää kierukan käyttöä, kunnes on todennäköistä, että menopaussi on saavutettu.
Henkilöillä, jotka käyttävät estrogeenia sisältävää ehkäisyvalmistetta tilanne on vielä vaikeammin selvitettävissä. Ehkäisyvalmisteen estrogeeni nimittäin yleensä hoitaa vaihdevuosioireet. Lisäksi ehkäisyvalmiste voi saada kuukautiset jäämään pois, vaikka ne muutoin vielä tulisivat ja toisaalta taukopäivinä vuodot voivat tulla, vaikka kuukautiset olisivat jo päättyneet. Vaihdevuosioireet voivat kuitenkin tulla esiin valmisteiden käyttöön mahdollisesti liittyvien taukopäivien aikana. Hyvin sopivan estrogeenia sisältävän ehkäisyvalmisteen käyttöä kannattaa jatkaa ainakin 50 vuoden ikään saakka. Tämän jälkeen tilanteesta on hyvä keskustella lääkärin kanssa, ja tehdä yksilöllinen jatkosuunnitelma.
Minipillerit sisältävät pelkkää keltarauhashormonia ja saavat usein aikaan vuodottomuuden. Koska minipillerit eivät sisällä estrogeenia, eivät ne hoida vaihdevuosioireita. Osa minipillereistä kuitenkin ehkäisee munasolun irtoamisen ja voi täten teoriassa vähentää esivaihdevuosiin liittyvää korostunutta hormonitasojen vaihtelua. Minipillereiden käyttöön ei liity juurikaan riskejä ja niitä voidaan käyttää huoletta esimerkiksi 55-vuoden ikään saakka.
Jos 45-vuotta täyttäneellä esiintyy kuumia aaltoja tai muita hikoiluoireita, voidaan oireiden olettaa johtuvan vaihdevuosista. Jos taas oireena esiintyy esimerkiksi vain lihas- ja/tai nivelkipuja, mielialaoireita tai unettomuutta, voivat oireet olla vaihdevuosiin liittyviä, mutta toisaalta oireiden taustalla voi olla myös erilaisia muita selittäviä tekijöitä. Jos oireet ovat haittaavia, voidaan kokeilla helpottavatko oireet hormonikorvaushoidolla, jonka pitäisi tehota parissa kuukaudessa, mikäli kyse on vaihdevuosioireista.
