Unettomuus on yleistä vaihdevuosi-iässä. Erityisen tyypillistä on kesken unien herääminen ja vaikeus nukahtaa uudelleen. Osalla on myös nukahtamisvaikeuksia ja osa kokee unen olevan pinnallista tai levotonta. On mahdollista, että estrogeenin puute itsessään aiheuttaa unihäiriöitä, mutta todennäköisesti oireet liittyvät useimmiten muihin vaihdevuosioireisiin, erityisesti yöhikoiluun tai yöllisiin kuumiin aaltoihin. Aina nainen ei itse havaitse näitä oireita.

Estrogeenin puutteen ja muiden vaihdevuosioireiden lisäksi unioireet voivat liittyä moniin muihinkin tekijöihin. Esimerkiksi ikääntyminen itsessään tuo monesti mukanaan nukahtamisvaikeuksia, unenlaadun heikkenemistä ja vaikeuksia pysyä unessa. Myös univalverytmi voi muuttua. Unihäiriöt voivat olla myös esimerkiksi stressin, raskaiden elämäntapahtumien, parisuhdeongelmien tai muiden mieltä askarruttavien tekijöiden aiheuttamia, samoin kuin missä iässä tahansa. Uni häiriintyy tyypillisesti myös mielenterveyden ongelmiin liittyen. Joskus taustalla on vaihdevuosi-iässä yleistyvä levottomien jalkojen oireyhtymä tai jokin muu sairaus, esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta. Elintavoillakin on merkitystä. On syytä muistaa, että kofeiini on piriste, jonka vaikutus voi kestää yllättävän pitkään. Tämän vuoksi kahvia ei ole syytä nauttia iltaisin. Kaikille ei sovi edes iltatee. Illalla ja yöllä juomista kannattaa välttää muutoinkin, ettei tarvitse herätä käymään vessassa. Nukahtamista voi helpottaa oleskelemalla nukkumaan menoa edeltävät tunnit hämärässä ja välttämällä kirkkaasti valaistujen laitteiden käyttöä. Makuuhuoneen pimennykseen ja riittävään viilennykseen on syytä kiinnittää huomiota. Alkoholia ei kannata käyttää unilääkkeenä, sillä se heikentää unenlaatua. Ylipaino ja tupakointi voivat myös osaltaan lisätä unihäiriöiden esiintymistä. Nämä voivat liittyä runsaampaan yöhikoiluun tai uniapneaan, johon sairastuvat ovat yleisemmin ylipainoisia ja/tai tupakoitsijoita.

Unihäiriöt heikentävät huomattavasti elämänlaatua ja vaikuttavat töissä jaksamiseen. Univajeisena työ saattaa imeä kaikki mehut, eikä energiaa jää muulle elämälle. Unihäiriöistä voi seurata useita muita oireita, muun muassa päiväväsymystä, keskittymiskyvyttömyyttä, muistiongelmia, ärtyneisyyttä, masennusoireita, itkuherkkyyttä, saamattomuutta, ahdistusoireita ja seksuaalista haluttomuutta.

Hyvinvointiin ja jaksamiseen vaikuttaviin unihäiriöihin kannattaa hakea apua. Mikäli unihäiriöiden lisäksi esiintyy myös kuumia aaltoja tai yöhikoilua, on hyvin todennäköistä, että hormonikorvaushoito tehoaa hikoiluoireiden lisäksi myös unihäiriöihin. Joskus hormonikorvaushoito helpottaa vaihdevuosi-iässä alkavia unihäiriöitä, vaikkei hikoiluoireita esiintyisi. Tässä tapauksessa hoito on kuitenkin syytä lopettaa, mikäli se ei tuo parissa kuukaudessa selvää helpotusta oireisiin. Hormonihoidon voi aloittaa joko terveyskeskuslääkäri tai yksityisgynekologi. Muista syistä kuin vaihdevuosista johtuvan unettomuuden hoidosta voit lukea esimerkiksi Mielenterveystalon Unettomuuden omahoito -osiosta tai Käypä hoito -suosituksen potilasversiosta. Unettomuuden hoidosta vastaavat terveyskeskuslääkärit, yksityiset yleislääkärit, työterveyslääkärit ja muut unilääketieteen asiantuntijat, jotka tarvittaessa ohjaavat potilaan jatkotutkimuksiin. Suomessa toimii joitakin yksityisiä uniklinikoita, joilla on mahdollista päästä suoraan perusteellisiin unitutkimuksiin. Mikäli unettomuuden taustalla on masennus tai muu mielenterveyden häiriö, voi psykiatrikin auttaa sopivan hoidon valinnassa.