Alkoholin runsaan käytön tiedetään olevan haitallista, mutta tutkimustulokset liittyen kohtuullisen alkoholin käytön terveysvaikutuksiin ovat ristiriitaisia. Vaikka lehdistössä välillä hehkutetaan alkoholin suotuisia vaikutuksia, liittyvät nämä yleensä hyvin pieniin alkoholimääriin. Alkoholin käytön yhteyttä vaihdevuosioireisiinkin on tutkittu paljon. Vaikka osa tuloksista on ristiriitaisia, voi tulosten perusteella tehdä joitakin johtopäätöksiä.
On viitteitä siitä, että alkoholi voisi nostaa estrogeenitasoa vaihdevuosissa. Kaikki tutkimukset eivät tätä kuitenkaan tue. Erään tutkimuksen perusteella on mahdollista, että alkoholi vaikuttaisi estrogeenitasoon ainoastaan hormonikorvaushoidon käyttäjillä.1 Jos alkoholin käyttöön todella liittyisi estrogeenitason nousu, voisi alkoholi hoitaa vaihdevuosioireita. Näin ei kuitenkaan vaikuta olevan. Moni nimittäin kokee alkoholin laukaisevan kuumia aaltoja ja useissa tutkimuksissa on todettu alkoholia käyttävillä olevan enemmän hikoiluoireita.2–4 Hikoiluoireet vaikuttaisivat kuitenkin olevan riippuvaisia siitä, miten usein ja miten paljon alkoholia käytetään. Omassa tutkimuksessamme alkoholia satunnaisesti käyttävillä oli vähemmän hikoiluoireita kuin alkoholia käyttämättömillä.5
Mitä tulee unettomuuteen, käytetään alkoholia usein ikään kuin unilääkkeenä, sillä se rauhoittaa ja voi helpottaa nukahtamista. Alkoholi kuitenkin heikentää unenlaatua aiheuttaen päiväväsymystä. Unenlaadun heikkenemisen kautta alkoholi voi aiheuttaa myös muistiongelmia ja keskittymisvaikeuksia. Alkoholilla on toki myös suoria vaikutuksia aivotoimintoihin. Runsas alkoholin käyttö lisää tiedonkäsittelyn (muisti, uuden oppiminen, keskittymiskyky) ongelmia. On kuitenkin viitteitä siitä, että vähäinen satunnainen alkoholin käyttö saattaisi suojata muistisairauksilta.
Alkoholin käyttöön liittyy kohonnut mielialaoireiden riski. Vaikka alkoholi voi hetkellisesti kohentaa mielialaa, liittyy sen käyttöön myös ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja pelkotiloja. Mielialaoireita voi esiintyä jo alkoholin käytön aikana tai vasta seuraavana päivänä. Pitkäaikaiseen alkoholin toistuvaan käyttöön liittyy myös pitkittynyttä mielialaoireilua, mahdollisesti jopa riski sairastua masennukseen. Useimmiten syy-yhteys alkoholin käytön ja masennuksen välillä on ehkä kuitenkin päinvastainen. Masennus kun saattaa ajaa käyttämään alkoholia.
Seksuaaliseen halukkuuteen alkoholin juominen voi vaikuttaa myönteisesti. Pieni määrä alkoholia voi rentouttaa ja vähentää estoja. Alkoholi voi kuitenkin vähentää seksistä saatavaa nautintoa ja vaikeuttaa orgasmin saantia. Osalla nämäkin vaikutukset voivat toki olla päinvastaisia.
Alkoholin terveysvaikutusten tutkiminen on haastavaa. Haastattelututkimuksissa on vaikeaa saada luotettavaa kuvaa alkoholin käytöstä, koska käyttö usein vaihtelee viikosta toiseen. Lisäksi ihmisillä on taipumus vähätellä alkoholin käyttöään. Tutkimusasetelmat, joissa tutkijat päättävät kuinka paljon alkoholia tutkittavat käyttävät, ovat puolestaan epäeettisiä, sillä alkoholilla tiedetään olevan paljon haitallisia vaikutuksia, etenkin suurempina annoksina käytettynä. Lisäksi tutkimuksissa pitäisi käyttää puhdasta alkoholia, jotta voitaisiin sulkea pois muiden alkoholijuomissa olevien aineiden vaikutus.
Alkoholinkäyttötavat ovat kulttuurisidonnaisia, mikä varmasti myös osaltaan selittää tutkimusten ristiriitaisia tuloksia. On eri asia juoda joka toinen päivä lasi viiniä kuin juoda humalahakuisesti pari kertaa kuukaudessa, vaikka näissä tapauksissa alkoholin kokonaiskulutus voi olla yhtä suuri. On myös syytä huomata, että tutkimustuloksia voi vääristää se, että osalla alkoholista kokonaan kieltäytyjistä on todennäköisesti taustalla alkoholiriippuvuus. Tällainen tausta voi osittain selittää sen, miksi alkoholia käyttämättömillä on enemmän oireita kuin alkoholia käyttävillä. Alkoholilla on turha pyrkiä hoitamaan vaihdevuosioireita, mutta vähäisestä käytöstä ei näyttäisi olevan haittaakaan.
Kirjallisuusviitteet:
- Ginsburg ES, Mello NK, Mendelson JH, et al. Effects of alcohol ingestion on estrogens in postmenopausal women. JAMA. 1996;276(21):1747-51.
- Moilanen J, Aalto A-M, Hemminki E, Aro AR, Raitanen J, Luoto R. Prevalence of menopause symptoms and their association with lifestyle among Finnish middle-aged women. Maturitas. 2010;67(4):368-74.
- Blümel JE, Cano A, Mezones-Holguín E, et al. A multinational study of sleep disorders during female mid-life. Maturitas. 2012;72(4):359-66.
- Worsley R, Bell RJ, Gartoulla P, Robinson PJ, Davis SR. Moderate–Severe Vasomotor Symptoms Are Associated with Moderate–Severe Depressive Symptoms. J Women’s Heal. 2017;26(7):712-718.
- Katainen RE, Siirtola TJ, Engblom JR, Erkkola RU, Polo-Kantola P. A population-based survey of quality of life in middle-aged Finnish women. Menopause. 2015;22(4):402-413.
