Raskauden­ehkäisy

Vaihto­ehtoja ehkäisyyn

Raskaudenehkäisyyn on olemassa lukuisia vaihtoehtoja, ja yleensä jokaiselle löytyy sopiva vaihtoehto. Joskus tämä voi kuitenkin vaatia kärsivällisyyttä ja useamman vaihtoehdon kokeilemista.

Hormonaalisia ehkäisyvalmisteita ovat hormonikierukka, e-pillerit, minipillerit, ehkäisykapseli, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari. Vaikka hormonaalisesta ehkäisystä puhuttaessa usein puhutaan haittavaikuksista ja riskeistä, on sillä myös myönteisiä terveysvaikutuksia. Kaikki hormonaaliset ehkäisyvalmisteet vähentävät kuukautisvuodon määrää ja niitä voidaan käyttää myös kuukautiskipujen hoitoon. Kuukautisvuodon määrää vähentämällä hormonaaliset ehkäisyvalmisteet voivat helpottaa anemiaa. Osa ehkäisyvalmisteista lievittää aknea ja PMS-oireita. Yhdistelmäehkäisyvalmisteet (eli valmisteet, jotka sisältävät sekä estrogeenia että keltarauhashormonia eli progestiinia) pienentävät munasarja-, kohtu- ja paksusuolisyövän riskiä. Pelkkää keltarauhashormonia sisältävät valmisteet (minipillerit, hormonikierukka ja ehkäisykapseli) pienentävät kohtusyöpäriskiä.

Mitä tulee yhdistelmäehkäisyvalmisteisiin liitettyyn rintasyöpäriskiin, on riski pieni ja häviää viiden vuoden kuluttua käytön lopettamisen jälkeen. Yleisin hormonaaliseen ehkäisyyn liitetty haittavaikutus on tiputteluvuoto. Kyseinen ongelma hoituu kuitenkin yleensä ajan kanssa tai valmistetta vaihtamalla. Jotkut kuvaavat myös mielialamuutoksia, seksuaalisen halun vähenemistä, päänsärkyä ja rintojen aristusta. Vaikka jotkut yhdistävät hormonaalisen ehkäisyn käytön painonnousuun, ei tällaista yhteyttä ole tutkimuksissa havaittu. Mielialamuutosten, seksuaalisen halun vähenemisen ja painonnousun taustalta löytyykin yleensä muita elämäntilanteeseen liittyviä selittäviä tekijöitä. Pelkkää progestiinia sisältävät valmisteet voivat lisätä akneoireita ja joskus myös pahentaa PMS-oireilua.

Joissakin tilanteissa yhdistelmäehkäisyvalmisteita ei saa käyttää. Vasta-aiheita ovat esioi­reinen mig­reeni (35-vuotta täyttäneillä myös tavallinen migreeni), aiem­min sairas­tettu las­kimo- tai valti­mo­ve­ri­tulppa, veren­pai­ne­tauti, yli 35-vuotiaalla tupakointi, rintasyöpä tai muu hormoniriippuvainen syöpä sekä jotkin pitkäaikaissairaudet (poikkeava hyytymistaipumus, dia­betes, johon liittyy kohde-elin­vau­rioita, aktii­vinen maksa­sai­raus ja SLE, jos fosfo­li­pi­di­vas­ta-aineet ovat posi­tii­viset). Käyttöön liittyvä verisuonitukosriski voi muodostua liian suureksi myös, jos henkilöllä on useampi lievä verisuonitukoksen riskitekijä.

Mikäli hormonaaliset valmisteet eivät sovi tai niitä ei haluta käyttää, on vaihtoehtona kuparikierukka, kondomi tai sterilisaatio. Kuparikierukka on yleensä hyvin siedetty, mutta se lisää usein kuukautisvuodon määrää ja voi pahentaa kuukautiskipuja. Kohdun ja munasarjat omaavan henkilön sterilisaatio, jossa suljetaan tai poistetaan munanjohtimet, on yleisanestesiassa vatsan kautta tehtävä toimenpide. Vaikka komplikaatiot ovat harvinaisia, voivat ne olla pahimmillaan henkeä uhkaavia. Tämän vuoksi suosittelisin kyseistä ehkäisymuotoa vain, mikäli muut ehkäisymenetelmät eivät sovi. Vasektomia eli sterilisaatio, jossa katkaistaan siittiöitä kuljettavat siemenjohtimet, voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Sterilisaation aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys on sukupuolesta riippumatta pysyvä. Suomessa sterilisaatio on mahdollista tehdä vain, jos lakiin kirjatut edellytykset täyttyvät.

Jotta hormonaalisten valmisteiden käyttö olisi turvallista, on yksilöllisten riskitekijöiden kartoittaminen välttämätöntä. Valittavan hoidon on myös oltava käyttäjän toiveiden mukainen. Vaikka käytössä olisikin jo tyydyttävä hoito tai ehkäisymenetelmä, on mahdollista, että valmisteen vaihtaminen tulee joskus ajankohtaiseksi. Esimerkiksi, jos henkilökohtaiset riskitekijät käytössä olevan valmisteen suhteen ovat muuttuneet. On myös mahdollista, että sopivampikin vaihtoehto olisi olemassa, mutta tästä ei ole ollut tietoa. Näistä syistä varattavan vastaanottoajan olisi hyvä olla riittävän pitkä keskusteluun.