Seksuaalinen haluttomuus

Seksi ei kiinnosta, eikä mikään kiihota

Alentunut kiinnostus seksiin

Seksuaalinen halu on monimuotoinen käsite. Halu voi olla spontaania tai herätä seksuaalisten ärsykkeiden tai seksuaalisen toiminnan seurauksena. Halu voi kohdistua seksuaalisen toiminnan, läheisyyden ja kumppanin lisäksi moniin erilaisiin kohteisiin.

Seksuaalinen halu vaihtelee paljon ihmisten välillä ja samallakin ihmisellä eri elämänvaiheissa. Kyse onkin usein ennemminkin halujen kohtaamattomuudesta yksilöiden välillä kuin haluttomuudesta. Jos toinen haluaa seksiä kolme kertaa viikossa ja toinen kolme kertaa kuukaudessa, voi vähemmän haluava osapuoli virheellisesti tulkita kärsivänsä haluttomuudesta. Joskus halukkaamman osapuolen painostus ja tyytymättömyys voivat tosin johtaa vähemmän haluavan osapuolen haluttomuuteen.

Kaikki eivät koe spontaania seksuaalista halua, eikä vähäinen halun tunne tai seksuaalisten ajatusten ja mielikuvien vähäisyys vielä itsessään tarkoita seksuaalista haluttomuutta. Haluttomuuden keskeisin ilmentymä on seksuaalisen vastaanottavaisuuden puute. Haluttomuudesta voidaan puhua, kun seksuaalinen stimulaatio ei saa aikaan kiihottumista ja halun syttymistä, eikä halua olla seksuaalinen koeta lainkaan. Joskus näissäkin tilanteissa voi tosin olla haluttomuuden sijaan kyse vaikeudesta havaita omia kiihottumiseen liittyviä tuntemuksia ja reaktioita. Haluttomuus ja seksuaalisen mielenkiinnon puute eivät katso sukupuolta.

Haluttomuuden taustalla voi olla useita erilaisia syitä. Halu vähenee hyvin herkästi esimerkiksi erilaisiin elämänolosuhteisiin, elämänkokemuksiin ja jopa elintapoihin liittyen. Halua voivat vähentää muun muassa kiire, stressi, väsymys, liiallinen fyysinen tai henkinen kuormitus, runsas alkoholin käyttö, raskaat elämäntapahtumat, lapsuuden seksuaalikielteinen kasvatus, menneisyyden traumaattiset kokemukset, käsittelemättömät negatiiviset tunteet, masennus ja ahdistus. Seksuaalinen halu vaatii, että seksuaalisille ajatuksille on tilaa. Halu voi jäädä sivuun minkä tahansa paljon huomiota vaativan asian vuoksi. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi kännykkä, vastasyntynyt lapsi tai tietokonepeli. Kiihottumisen ja halun syttyminen vasteena seksuaaliseen stimulaatioon vaatii läsnäoloa tilanteessa ja estyy helposti, mikäli ajatukset harhailevat.

Erilaiset parisuhteeseen liittyvät asiat, kuten toimimaton kommunikaatio, käsittelemättömät ristiriidat, läheisyyden puute tai luottamusongelmat ovat omiaan vähentämään seksuaalista halua. Joskus haluttomuuden taustalla voi olla yksi ainoa seksitaitoihin tai seksin aikaiseen käyttäytymiseen liittyvä vähättelevä tai nolaava kommentti. Toimivassakin suhteessa halua voivat vähentää myös yhteisen tai oman ajan puute, kotitöiden epätasapuolinen jakautuminen, seksielämän rutinoituminen, eroottisen jännitteen vähäneminen, toisistaan poikkeava halun määrä tai halun eritahtisuus, toisistaan eroavat seksuaaliset mieltymykset sekä vaikeus kertoa omista toiveista ja tarpeista. Joskus haluttomuuden taustalla ovat itsetunnon ongelmat, esimerkiksi tyytymättömyys omaan ulkonäköön. Myös kumppanin ulkonäössä tai ulkomuodossa tapahtuvat muutokset voivat vähentää halukkuutta.

Jos seksi toistaa aina samaa kaavaa tai on epätyydyttävää, innostus seksiin ryhtymiseen voi ajan myötä vähentyä. Vaikka seksistä voi nauttia saamatta orgasmia, on riski haluttomuuteen suurempi heillä, joilla orgasmi jää toistuvasti saavuttamatta. Myös erilaiset seksuaalitoimintojen häiriöt, kuten seksiin liittyvä kipu, erektiohäiriö, nopea siemensyöksy, ja kiihottumisvaikeus ovat omiaan aiheuttamaan seksuaalista haluttomuutta. Häiriö ei kosketa vain henkilöä, jolla häiriö ilmenee, vaan voivat vähentää myös toisen osapuolen kiinnostusta seksiin.

Erilaisiin sairauksiin ja lääkehoitoihin liittyy seksuaalista haluttomuutta. Sairaudet voivat alentaa halua muun muassa niihin liittyvän väsymyksen, fyysisen kunnon laskun sekä erilaisten fyysisten tai mielialaoireiden kautta. Myös sairauden vaikutuksella ulkonäköön tai minäkuvaan voi olla merkitystä. Osa sairauksista voi vähentää halua myös aiheuttamalla paikallisia sukuelinten oireita. Lääkityksistä tavallisin haluttomuuden aiheuttaja ovat mielialalääkkeet, erityisesti selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI-lääkkeet), joita käytetään esimerkiksi masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa. Mielialalääkkeistä seksuaalisuuden suhteen suotuisampia ovat bupropioni, mianseriini, mirtatsapiini, moklobemidi ja vortioksetiini. Jotkut kokevat seksuaalisen halukkuuden vähentyvän ehkäisypillereiden käytön myötä. Koska yhdistelmäehkäisyvalmisteet (eli sekä estrogeenia että keltarauhashormonia sisältävät valmisteet) voivat laskea testosteronitasoa, on vaikutus mahdollinen. Useimmiten haluttomuuden taustalla on kuitenkin muita tekijöitä. Mikäli haluttomuudelle ei vaikuta olevan muuta syytä, voi yhdistelmäehkäisyn vaihtaa pelkkää keltarauhashormonia sisältävään valmisteeseen (minipillerit, hormonikierukka tai ehkäisykapseli) tai hormonittomaan ehkäisymenetelmään.

Joskus miehen seksuaalisen haluttomuuden taustalta löytyy testosteroninpuute. Testosteroninpuutteeseen liittyy tosin yleensä myös muita oireita kuten lihasheikkoutta ja lihasmassan vähenemistä, alakuloa, väsymystä ja erektiohäiriö. Testosteroninpuute voi liittyä ikääntymiseen, anabolisten steroidien käyttöön, liiallisen tai liian vähäiseen liikuntaan, reiluun ylipainoon, aliravitsemukseen, runsaaseen alkoholin käyttöön, tupakointiin sekä erilaisiin sairauksiin tai lääkityksiin.

Seksuaalinen halu muuttuu iän myötä. Seksikokemusten karttuessa seksin jännittävyys vähenee. Vanhemmalla iällä merkitystä voi olla myös ikääntymiseen liittyvillä muutoksilla. Halun väheneminen on kuitenkin riippuvaisempaa muista tekijöistä kuin suoranaisesti vanhenemisesta. Naisilla vaihdevuodet voivat vaikuttaa seksuaaliseen haluun.

Joskus halun vähyys kumppania kohtaan saattaa johtua seksuaalisen halun suuntautumisesta eri sukupuoleen kuin mitä kumppani edustaa. Tämä ei tarkoita sitä, etteivät romanttiset tunteet kumppania kohtaan voisi olla todellisia, sillä seksuaalinen ja romanttinen suuntautuminen voivat olla toisistaan riippumattomia. Myös tyytymättömyys omaan sukupuoleen voi aiheuttaa haluttomuutta, jos ulkoiset sukupuoliominaisuudet eivät vastaa sisäistä kokemusta.

Aina seksuaalisen kiinnostuksen vähäisyydessä ei ole kyse haluttomuudesta. On ihmisiä, jotka eivät koe lainkaan tai vain hyvin vähän seksuaalista vetoa muita ihmisiä kohtaan. Tätä sanotaan aseksuaalisuudeksi. Aseksuaalisuus ei liity henkilön muihin tunteisiin. Aseksuaali voi kokea ihastumisen ja rakastumisen tunteita siinä missä kuka tahansa muukin.

Halun puutteesta kärsivän kannattaa tutkia omaa mieltään ja sitä mikä saa aikaan kiihottumista. Fantasioinnin apuna voi olla hyödyllistä käyttää eroottista materiaalia. Haluttomuuden hoito riippuu haluttomuuden syystä. Useimmiten se liittyy elämänolosuhteisiin, menneisyyden kokemuksiin, parisuhteeseen tai itsetunnon tai itsetuntemuksen ongelmiin. Useimmat kokevat seksuaalista haluttomuutta jossain vaiheessa elämää. Mikäli elämäntilanteeseen tai parisuhteeseen liittyy kuormittavia tai tyytymättömyyttä aiheuttavia tekijöitä, on haluttomuus todennäköisesti normaali reaktio. Haluttomuuden pitkittyessä on kuitenkin syytä pysähtyä pohtimaan, mistä voisi olla kyse. Pari- tai polysuhteessa elävällä haluttomuus vaikuttaa useimmiten myös suhteen toiseen /toisiin osapuoliin sekä suhteen yleiseen hyvinvointiin. Mikäli haluttomuus pitkittyy ja aiheuttaa kärsimystä, kannattaa siihen hakea apua. Haluttomuuden hoidossa auttavat seksuaalineuvojat ja -terapeutit.

Turku

Turun Perhelääkärit
Sibeliuksenkatu 3,
Turku

Ajanvaraus 02 250 4433
tai nettivarauksella.

Hinnasto

Parainen

Pihlajalinna Parainen
Vanha Bläsnäsintie 3,
Parainen

Ajanvaraus 02 458 5990
tai nettivarauksella.

Hinnasto

Gynekologi
Riina Katainen

Sidonnaisuudet

 

Sivusto käyttää evästeitä.