Naisista noin 80 prosenttia kokee jonkin asteisia oireita vaihdevuosiin liittyen. Elämänlaatuun oireet vaikuttavat noin 10−30 prosentilla naisista. Elämänlaatua heikentäviä oireita kokevien kannattaa harkita hormonikorvaushoidon aloittamista, mikäli hoidolle ei ole esteitä. Hormonikorvaushoito on toistaiseksi vaihdevuosioireiden tehokkain hoitomuoto. Vaihdevuosien hormonikorvaushoidolla tarkoitetaan estrogeenihoitoa. Hoitoon yhdistetään keltarauhashormoni (progestiini), mikäli kohtua ei ole poistettu tai mikäli naisella on aikaisemmin todettu endometrioosi. Ilman keltarauhashormonia estrogeeni lisäisi kohtusyövän riskiä ja voisi saada endometrioosin aktivoitumaan ja oireilemaan.

Hormonikorvaushoidon oleellisin hyöty on vaihdevuosioireiden väheneminen. Estrogeeni vähentää tehokkaasti kuumia aaltoja ja yöhikoilua sekä univaikeuksia. Estrogeenilla voi olla myönteisiä vaikutuksia myös mielialaan. Jotkut kokevat, että hormonikorvaushoito helpottaisi vaihdevuosiin liittyviä nivelkipua, tästä ei ole kuitenkaan kovinkaan vakuuttavaa tutkimusnäyttöä. Vaihdevuosioireisiin liittyvän hyödyn lisäksi estrogeeni ehkäisee osteoporoosia ja siten luunmurtumien riskiä. Uniapneasta kärsivillä estrogeeni voi vähentää yöllisiä hengityskatkoksia. Lisäksi hormonikorvaushoito vähentää riskiä sairastua diabetekseen ja paksusuolisyöpään.

Mitä tulee hormonikorvaushoidon riskeihin, oleellisin on rintasyöpäriskin kasvu. Hormonikorvaushoito lisää myös vähän riskiä sairastua munasarjasyöpään. Lisäksi hormonikorvaushoito nostaa laskimotukoksen ja sappikivitaudin riskiä. Laskimotukosriski liittyy ainoastaan suun kautta otettavaan hormonikorvaushoitoon, ei laastareihin ja ihon kautta annosteltavaan geeliin ja suihkeisiin. Hormonikorvaushoitoa ei kuitenkaan suositella lainkaan, jos laskimotukosriski on muista syistä johtuen huomattava. Kohtusyöpäriskiä hormonikorvaushoito lisää vain, jos hoitoa käytetään ohjeiden vastaisesti yhdistämättä estrogeenihoitoon keltarauhashormonivalmistetta. Osalla migreeniä sairastavista naisista hormonikorvaushoito lisää migreenikohtauksia. Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla suunkautta otettu hormonikorvaushoito lisää kilpirauhashormonin tarvetta. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, kunhan sopiva uusi kilpirauhashormoniannos on löytynyt. Ihon kautta toteutettuun hoitoon lisähormonin tarvetta ei liity.

Vaikka kohonneesta rintasyöpäriskistä puhutaan paljon, on hormonikorvaushoitoon liittyvä lisäriski hyvin vähäinen. Esimerkiksi ylipaino, tupakointi ja alkoholin käyttö lisäävät rintasyöpäriskiä huomattavasti enemmän. Riippumatta hormonikorvaushoidosta, noin joka kymmenes nainen sairastuu rintasyöpään elämänsä aikana. Tuhannesta naisesta siis noin sata saa elämänsä aikana rintasyövän ja kymmenestä tuhannesta naisesta tuhat. Yhdistelmähormonikorvaushoitoa käyttävillä (estrogeeni ja keltarauhashormoni) ilmenee elämän aikana tuhannen naisen joukossa 6−12 lisätapausta (per 10 000 naista, lisätapauksia ilmenee vuosittain 6−8). Riski on sitä isompi, mitä kauemmin hormonikorvaushoitoa käytetään. Alle viisi vuotta kestävä hoito ei lisää rintasyövän riskiä. Pelkkään estrogeeniin liittyvä riskin nousu on matalampi, ja joissain tutkimuksissa pelkkä estrogeeni on jopa pienentänyt rintasyövän riskiä. Huomattavaa on myös, että 50−80-vuotiaista naisista kuudella prosentilla on rintasyöpä, josta he eivät ole tietoisia. Näiden syöpien kasvua hormonikorvaushoito voi lisätä. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä mammografia ennen hormonikorvaushoidon aloitusta.

Mitä tulee munasarjasyöpäriskiin, vastaavasti kymmenentuhannen naisen joukkoon suhteutettuna hormonikorvaushoitoa käyttävillä todetaan 1−2 lisätapausta vuosittain. Munasarjasyöpä on toki huomattavasti rintasyöpää harvinaisempi sairaus. Huomattavasti yleisemmän syövän, paksusuolensyövän riskiä hormonikorvaushoito vähentää kuudella tapauksella.

Hormonikorvaushoidon ja sydän- ja verisuonitautien yhteys oli aikanaan paljon lehtien otsikoissa. Uudempien tutkimusten mukaan hormonikorvaushoito suojaa kyseisiltä taudeilta, mikäli hoito aloitetaan kymmenen vuoden sisällä vaihdevuosioireiden alkamisesta. Jos taas hoito aloitetaan vasta kymmenen vuoden kuluttua, lisää hoito sydän- ja verisuonitautien riskiä. Dementian suhteen riskin lasku ja kasvu ovat samankaltaiset. Hormonikorvaushoito suojaa dementialta, mikäli hoito aloitetaan ajoissa.

Perusterveellä normaalipainoisella terveelliset elämäntavat omaavalla naisella hormonikorvaushoitoon liittyy enemmän terveyshyötyjä kuin haittoja. Terveellisten elämäntapojen noudattaminen ei kuitenkaan aina ole niin helppoa ja monella onkin jo vaihdevuosi-iässä erilaisia sairauksien riskitekijöitä. Elämäntapojen lisäksi tämä voi liittyä myös perintötekijöihin. Koska riskitekijät ovat yksilöllisiä, on tärkeää, että jokainen hormonikorvaushoitoa harkitseva keskustelee tilanteestaan lääkärinsä kanssa.