Vaihdevuosien hormonikorvaushoito voidaan toteuttaa useilla erilaisilla valmisteilla. Tarjolla on tabletteja ja laastareita sekä iholle annosteltavia geelejä ja suihke. Valittava hoito riippuu naisen omien mieltymysten lisäksi henkilökohtaisista riskitekijöistä ja siitä onko kohtu aikaisemmin poistettu.

Jos kohtua ei ole poistettu, on estrogeenin lisäksi käytettävä aina keltarauhashormonia eli progestiinia. Ilman keltarauhashormonia estrogeeni lisäisi kohtusyövän riskiä. Lisäksi, vaikka kohtu olisikin poistettu, kannattaa hoitoon yhdistää keltarauhashormoni, jos naisella on ollut hankalaoireinen endometrioosi. Tämä siksi, että pelkkä estrogeeni voi saada endometrioosin aktivoitumaan ja oireilemaan.

Estrogeenikorvaushoito voidaan toteuttaa suun kautta otettavina tabletteina tai annostella iholle (laastari, geeli, suihke). Mikäli tarvitaan myös keltarauhashormonia, voidaan käyttää tabletteja tai laastaria, joka sisältää sekä estrogeenia että keltarauhashormonia tai lisätä pelkkää estrogeenia sisältävän valmisteen (tabletti, laastari, geeli tai suihke) rinnalle keltarauhashormoni erillisenä valmisteena. Estrogeenin rinnalla käytettävä keltarauhashormonihoito voidaan toteuttaa tabletein tai asettamalla kohtuun keltarauhashormonia sisältävä hormonikierukka. Vaihtoehtoina on siis: yhdistelmätabletti, yhdistelmälaastari, estrogeenitabletti + hormonikierukka, iholle annosteltava estrogeeni (laastari, geeli tai suihke) + hormonikierukka ja iholle annosteltava estrogeeni (laastari, geeli tai suihke) + keltarauhastabletit. Estrogeenin sijaan on mahdollista käyttää myös tibolonia, joka on synteettinen hormoni, jonka elimistö muuttaa estrogeeniksi, keltarauhashormoniksi ja mieshormoneiksi. Tibolonin rinnalla ei tarvitse käyttää erikseen keltarauhashormonia.

Jos hoito aloitetaan ennen kuin viimeisistä kuukautisista on kulunut aikaa vähintään vuosi ja keltarauhashormoni otetaan tabletteina tai laastarissa, aloitetaan hormonihoito yleensä jaksottaisella valmisteella. Tämä tarkoittaa sitä, ettei keltarauhashormonia käytetä päivittäin vaan valmisteesta riippuen eripituisina kuureina. Tuolloin aina kuurin jälkeen voi tulla verinen vuoto. Jos viimeisistä kuukautisista on kulunut aikaa yli vuosi, voidaan keltarauhashormonia käyttää päivittäin. Tuolloin ei tule kuukautisia. Mikäli keltarauhashormonia käytetään päivittäin tapauksessa, jossa viimeisistä kuukautisista on kulunut aikaa vähemmän kuin vuosi, voi hoitoon liittyä epäsäännöllisiä verisiä vuotoja. Myös tibolonihoito on vuodoton ja suositellaan aloitettavaksi vasta kun viimeisistä kuukautisista on kulunut aikaa yli vuosi.

Suomessa tällä hetkellä myynnissä olevat tabletit ja ihon kautta käytettävät valmisteet sisältävät kaikki samaa estrogeenia, estradiolia. Estradioli on yksi hormoneista, joita naisen munasarjat tuottavat vaihdevuosiin saakka. Ja nimenomaan estradiolista tulee vaihdevuosissa puute. Sopivasti annosteltu estradioli ei täten juurikaan aiheuta sivuvaikutuksia.

Keltarauhashormoneja puolestaan on tablettivalmisteissa useita erilaisia. Joten jos ensimmäinen vaihtoehto ei tunnu sopivalta, voidaan valita toinen. Valinnassa voidaan huomioida naisen toiveet. Joku haluaa keltarauhashormonin, joka on kemialliselta rakenteelta mahdollisimman lähellä luonnollista, toinen esimerkiksi sellaisen, joka vähentää nesteenkertymistä eli turvotuksia ja vaikuttaa mahdollisimman vähän verenpaineeseen. Tutkimusten mukaan keltarauhashormonista ei ole apua vaihdevuosioireisiin. Sitä tarvitaan siis vain suojaamaan kohtua estrogeenin vaikutuksilta.

Mitä tulee hormonikierukkaan, voi ajatus siitä tuntua vieraalta, kun raskaudenehkäisylle ei enää ole tarvetta. Se on kuitenkin hyvin yleinen ja pidetty vaihtoehto vaihdevuosi-ikäisten keskuudessa. Hormonikierukasta erittyy hormonia verenkiertoon hyvin vähän ja vaikutus on lähinnä paikallinen. Samaa kierukkaa voi käyttää osana hormonikorvaushoitoa jopa seitsemän vuoden ajan. Se on siis hyvin helppo vaihtoehto. Sen kanssa ei vaihdevuosi-ikäisillä useimmiten ole kuukautisia. Tai jos on, ovat kuukautiset niukat ja loppuvat viimeistään siinä kohtaa, kun loppuisivat luonnostaankin.

Normaalipainoiset perusterveet tupakoimattomat naiset voivat käytännössä itse valita millaista hoitoa haluavat käyttää. Ihon kautta annosteltava estrogeeni on tablettihoitoa turvallisempi vaihtoehto, jos naisella on verisuonitukoksen riskitekijöitä. Hormonikorvaushoitoon liittyvistä hyödyistä ja riskeistä voit lukea aikaisemmasta blogikirjoituksestani.

Suun tai ihon kautta otettu estrogeenihoito ei aina riitä hoitamaan estrogeenin puutteesta kärsiviä limakalvoja. Estrogeeninpuutteen aiheuttamia oireita voivat olla emättimen limakalvojen kuivuus, oheneminen, kutina, kirvely ja tulehdukset. Emättimen limakalvojen oireet voidaan hoitaa tehokkaasti paikallisestrogeenivalmisteella. Paikallisvalmisteiden hormonipitoisuus on varsinaiseen hormonihoitoon verrattuna minimaalinen ja valmisteet vaikuttavat paikallisesti emättimessä ja emätintä ympäröivissä kudoksissa. Paikallishoito ei siis tehoa muihin vaihdevuosioireisiin. Paikallishoitovalmisteita on myös valittavana useita erilaisia. Näitä ovat pienet puikolla tai sormella asetettavat emätintabletit, suuremmat emätinpuikot eli vagitoriot, voiteet, ja emätinrengas. Rengas vaihdetaan uuteen kolmen kuukauden välein. Muita valmisteita käytetään joka toinen tai joka kolmas päivä.

Kaikki naiset ovat keskenään erilaisia, osa tykkää tableteista, osa kokee ihon kautta annostelun itselleen sopivammaksi. Koska hoidon toteuttamiseen on useita vaihtoehtoja ja hormonikorvaushoidon hyödyt ja riskit ovat yksilölliset, on hormonikorvaushoidon suunniteluun syytä varata riittävästi aikaa.