Esivaihdevuosien aikana korostunut estrogeenitason vaihtelu voi saada migreenin pahenemaan tai jopa puhkeamaan, vaikka sitä ei olisi ennen ollut. Vastaavaa voi liittyä myös estrogeenitason romahdukseen menopaussin eli viimeisten kuukautisten jälkeen. Etenkin kuukautismigreeni eli kuukautisten aikana tai pari päivää ennen vuotoa alkava migreeni voi pahentua ja muuttua kuukautiskierron epäsäännöllistymisen ja vaihtelevien hormonitasojen vuoksi vaikeasti ennakoitavaksi. Mikäli migreeni liittyy kuukautisiin, mutta alkaa aikaisemmin kuin muutaman päivän ennen vuotoa, on kyseessä todennäköisesti PMS-oire. Tällainen migreeni yleensä helpottaa kuukautisten alkaessa.
Migreenin estoon on olemassa erilaisia lääkityksiä, joiden valinta riippuu muun muassa siitä, onko tarvetta myös raskaudenehkäisylle ja/tai vaihdevuosioireiden hoidolle.
Munasolun irtoamisen estävät ehkäisyvalmisteet tasaavat estrogeenitasoja ja vaikutus hormonaaliseen migreeniin voi olla suotuisa. Migreeni itsessään voi tosin olla vasta-aihe osan valmisteista käytölle ja valmisteet voivat myös pahentaa migreeniä. Tässä tapauksessa jokin toinen valmiste voi kuitenkin sopia. Mikäli migreeni oireilee pilleritauon aikana, voi pillereitä pyrkiä käyttämään tauotta, pitämällä seitsemän päivän sijaan vain neljän päivän tauon tai käyttämällä taukopäivien aikana estrogeenihoitoa. Taukopäivien aikana käytettävän estrogeenin toimivuudesta ei ole tutkimusnäyttöä.
Migreeni ei ole este hoitaa vaihdevuosioireita hormonikorvaushoidolla. Sen vaikutus migreeniin voi olla neutraali, haitallinen tai myönteinen. Hormonihoidossa on syytä pyrkiä tasaisiin hormonitasoihin. Mikäli kohtua ei ole poistettu, on estrogeenihoitoon yhdistettävä aina keltarauhashormoni, sillä pelkän estrogeenin käyttöön liittyy kohtusyövän riski. Estrogeeni on suositeltavinta annostella ihon kautta, laastareina, geelinä tai suihkeena. Keltarauhashormoni olisi puolestaan parasta annostella jatkuvasti ilman taukoja. Tämä ei kuitenkaan välttämättä onnistu, mikäli kuukautiset eivät ole vielä päättyneet. Keltarauhashormoneista sopivin vaihtoehto on yleensä hormonikierukka. Hormonikorvaushoidon vaihtoehdoista on lisää tietoa aikaisemmassa blogikirjoituksessa Miten hormonihoitoa käytetään?. Tutkimuksissa on todettu, että migreenistä kärsivillä on kohonnut riski kokea haittaavia vaihdevuosioireita kuten unettomuutta, yöhikoiluja, kuumia aaltoja, mielialaoireita ja väsymystä, jotka voivat edelleen pahentaa migreeniä. Hormonikorvaushoito voi siten helpottaa migreeniä myös vaihdevuosioireiden vähenemisen kautta.
Migreeniä on mahdollista yrittää ehkäistä välttämällä laukaisevia tekijöitä ja etenkin, jos migreeniä esiintyy myös muulloin kuin kuukautisten aikana, voidaan käyttää tavanomaisia migreenin estolääkityksiä. Säännöllinen uni- ja ruokailurytmi ja sopiva määrä liikuntaa voivat olla avuksi.
Migreeni, johon ei liity auraa eli ennakoivia oireita, yleensä helpottaa ajan myötä menopaussin jälkeen, kun taas auralliseen migreeniin menopaussi ei useimmiten vaikuta.
Kuukautismigreenin estohoito
Mikäli migreeni esiintyy kuukautisvuodon aikana ja kuukautiset ovat ennakoitavissa, voidaan estohoito toteuttaa vain kuukautisten aikana käytettävillä lääkityksillä. Kuukautismigreenin taustalta on toistaiseksi tunnistettu kaksi tekijää: kuukautisia ennen tapahtuva nopea estrogeenitason lasku ja kuukautisten aikana kohdun limakalvolta erittyvät tulehdusvälittäjäaineet, prostaglandiinit.
Tulehduskipulääkkeet estävät prostaglandiinien tuotantoa. Näitä tai pitkävaikutteisia migreenin täsmälääkkeitä eli triptaaneita voidaan myös käyttää kuukautisiin liittyvän migreenin estolääkityksenä. Hoito aloitetaan 1–2 päivää ennen odotettua kipujaksoa, tai viimeistään päänsäryn alkaessa, ja hoitoa jatketaan säännöllisenä 3–5 päivän ajan. Triptaaneista tarkoitukseen sopii esimerkiksi frovatriptaani, jota voidaan annostella kahdesti päivässä. Lyhytvaikutteisten triptaanien teho tahtoo kuukautismigreenissä jäädä liian lyhyeksi. Tulehduskipulääkkeitä ja triptaaneita voidaan käyttää myös rinnakkain, jolloin molempien vaikutus tehostuu.
Kuukautisia edeltävän estrogeenitason laskun migreeniä laukaiseva vaikutus voidaan ehkäistä käyttämällä kuukautisten alussa ja juuri ennen vuotoa pientä annosta estrogeenia ihon kautta laastarina tai geelinä annosteltuna noin 3–7 vuorokauden ajan. Jos hoitojakso on liian lyhyt tai estogeeniannos liian iso, voi migreeni siirtyä myöhemmäksi. Jos näin käy, kannattaa kokeilla pienempää annosta tai hieman useampaa hoitopäivää.
Hormonikierukalla voi olla myönteinen vaikutus, mutta toisaalta vaikutus voi olla myös haitallinen tai neutraali. Hormonikierukka ei yleensä vaikuta estrogeenitasoihin, vaan mahdollisen suotuisan vaikutuksen arvellaan tulevan sitä kautta, että se vaikuttaa kohdun limakalvoon ja estää sen prostaglandiinien eritystä.
