Gynekologien tekstit vilisevät outoja lyhenteitä ja sanoja. Koska kaikki voivat nykyään lukea potilaskertomuksensa Omakanta-arkistosta (www.kanta.fi), olisi toki tärkeää, ettei lukeminen vaatisi lääkärin koulutusta. Usein aikaa kirjaamiseen on kuitenkin vähän ja tekstiin olisi ehdittävä saamaan kaikki oleellinen. Tällöin lyhenteet ja latina ovat valitettavasti suomen kieltä käytännöllisempiä. Tässä blogissa avaan tavallisimmat gynekologien käyttämät termit.
Esitiedot
Esitiedoissa hämmennystä aiheuttavat etenkin aikaisempiin raskauksiin ja kuukautisiin liittyvät termit. Termi gravida viittaa raskaana olevaan naiseen ja partus synnytykseen. Tähän liittyvät kirjaimet G ja P. G (gravida) tarkoittaa potilaan raskauksien lukumäärää ja P (para) synnytyksiä. Esimerkiksi G3P1 tarkoittaa, että potilas on ollut kolme kertaa raskaana ja synnyttänyt kerran. Alkuraskaudessa tekstiin kirjataan usein, onko kyseessä intrauteriininen vai extrauteriininen raskaus. Intrauteriinisella raskaudella tarkoitetaan raskautta, jossa raskaus sijaitsee kohdun sisällä (normaali tilanne) ja ekstrauteriinisella raskautta, jossa raskaus sijaitsee kohdun ulkopuolella (kohdunulkoinen raskaus, epänormaali tilanne). Vaikka puhekielessä sana abortti tarkoittaa yleensä raskaudenkeskeytystä, viittaa termi lääketieteessä yleisesti keskeytyneeseen raskauteen. Jos raskaus menee kesken, voi kyseessä olla tavallinen keskenmeno (spontaani abortti), tuulimunaraskaus (ovum abortivum) tai tilanne, jossa sikiö on menehtynyt ja jäänyt kohtuun (abortus inhibitus). Spontaanilla abortilla viitataan siis siihen, että luonto hoitaa keskenmenon spontaanisti eli itsenäisesti/oma-aloitteisesti. Tuulimunaraskaudella tarkoitetaan tilannetta, jossa kohdussa todetaan raskauspussi, mutta sikiötä ei kehity lainkaan. Lyhenne AAP (abortus arte provocatus) viittaa puolestaan raskaudenkeskeytykseen.
Joskus esitiedoissa käytetään lyhenteitä myös mahdollisiin gynekologisiin vaivoihin liittyen. Näitä voivat olla vav, jolla tarkoitetaan valkovuotovaivaa, viv eli virtsaamisvaiva ja vpk, jolla viitataan vatsanpohjakipuihin. Kuukautisista puhuttaessa käytetään termiä menstruaatio. Lyhenteellä v.m. tarkoitetaan viimeisimpien kuukautisten ajankohtaa. Kuukautiskierron pituus ja kesto kuvataan kirjaimilla P ja D. Tässä P (periodi) viittaa kuukautiskierron pituuteen (laskettuna kuukautisten alkamispäivästä seuraavien kuukautisten alkamiseen) ja D (duraatio) viittaa kuukautisvuodon kestoon. Menarke (M) tarkoittaa kuukautisten alkamisikää ja menopaussi kuukautisten päättymisikää. Jälkimmäisestä käytetään myös lyhennettä mp.
Tutkimuslöydökset
Vastaanotolla tehdyn tutkimuksen löydökset kirjataan kappaleeseen, jonka nimi on status, mikä viittaa potilaan tilaan. Status-kappaleessa on tyypillisesti paljon lyhenteitä. Kappale alkaa usein lyhenteellä yt, joka tarkoittaa potilaan yleistilaa. Palpaatiolla tarkoitetaan tunnustelua. Bimanuellista tutkimuksesta puhutaan, kun tunnustellaan esimerkiksi kohtua kahdella kädellä (toisen käden sormet tunnustelevat kohtua emättimen puolelta ja toisella kädellä tutkitaan kohtua vatsan päältä painellen). Per rectum tarkoittaa puolestaan peräaukon kautta tutkimista. Spekula (emättimen tähystin) on gynekologisessa tutkimuksessa käytetty tutkimusväline, jonka avulla saadaan katsottua emättimen sisälle.
Gynekologisen tutkimuksen yhteydessä lyhenne us viittaa ulkosynnyttimiin, josta käytetään myös sanaa vulva. Introitus ja vestibulum kuvaavat emättimen aukkoa. Sana vagina tarkoittaa emätintä, ei ulkosynnyttimiä. Sanaa siis käytetään puhekielessä usein väärin. Kirjain p viittaa gynekologisen tutkimuksen yhteydessä portioon eli kohdunkaulaan. Kohdunkaula on puolestaan käytännössä sama asia kuin kohdunnapukka tai kohdunsuu. Kohdunkaulasta voidaan käyttää myös termiä cervix (lyhenne cx). Lyhenne lk tarkoittaa limakalvoja. Joskus tekstiin kirjataan lyhenne vvmss. Tämä tulee sanoista ”vagina väljä, myötäävä, seinämät sileät”. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, ettei emätin ole minkään sairauden ahtauttama. Fluor viittaa valkovuotoon. Sanan kohtu sijaan käytetään usein latinankielistä sanaa uterus tai lyhennettä c ut (corpus uteri eli kohdun runko-osa). Avfl ja rvfl viittaavaat kohdun asentoon. Yksinkertaistetusti avfl (anteversiofleksio) tarkoittaa, että kohtu on eteenpäin kallistunut ja rvfl (retroversiofleksio), että kohtu on taaksepäin kallistunut. Kohtu voi olla myös oikoryhtinen, jolloin se ei kallistu eteen tai taaksepäin. Ovario tarkoittaa munasarjaa ja salpinx tai tuba munanjohdinta, josta käytetään myös nimitystä munatorvi. Adnex tarkoittaa kohdun sivuelimiä eli munasarjaa ja munanjohdinta. Näistä voidaan käyttää myös nimitystä parametrio. Lantionpohjanlihaksista saatetaan käyttää lyhennettä lp-lihakset. Kierukkaa laitettaessa otetaan kohdusta yleensä sondimitta, jolla tarkoitetaan kohdunkaulan ja kohdunsisäosan yhteispituutta, jonka perusteella tiedetään, mihin syvyyteen kierukka pitäisi asettaa.
Ultraäänitutkimuksessa käytetään edellä kuvattuja kohtuun ja kohdun sivuelimiin viittaavia termejä. Tekstistä löytyy usein myös termi fossa douglasi (lyhenne fD), jolla tarkoitetaan kohdun takana sijaitsevaa vatsaontelon osaa. Normaalisti tässä tilassa sijaitsee suolenmutkia ja mahdollisesti vähäinen määrä nestettä. Joissakin sairaustiloissa nestettä (kudosnestettä tai verta) nähdään reilumpi määrä.
Kohdunkaulan pinnalla nähdään gynekologisen tutkimuksen yhteydessä junktioalue, jolla tarkoitetaan kohdunkaulan kaksien erilaisten solujen (levyepiteelisolujen ja lieriöepiteelisolujen) raja-aluetta. Joskus tähän alueeseen liittyen kirjataan sairauskertomukseen sana ektopia. Tällöin lieriöepiteelisolujen peittämä alue on hieman tavanomaista laajempi. Kyseessä on kuitenkin tavallinen vaaraton löydös. Kohdunkaulan pinnalla todetaan usein myös Nabothin kystia, jotka ovat vaarattomia limaa sisältäviä rauhasia. Junktioaluesanaa voidaan käyttää myös ultraäänitutkimuksen yhteydessä, jolloin sillä viitataan kohdunlimakalvon (endometrium) ja kohtulihaksen (myometrium) väliseen pintaan.
Papa-vastaukset
Myös papa-vastaukset aiheuttavat usein hämmennystä. Kirjainyhdistelmät eivät kerro tavalliselle lukijalle mitään ja googlaamisen tulokset voivat olla enemmän tai vähemmän huolta aiheuttavia. Tyypillinen löydös papassa on sytolyysi, joka tarkoittaa solujen hajoamista. Kyseessä on täysin normaali ilmiö, johon voi kuitenkin joillakin liittyä kutinaa, kirvelyä ja runsastunut valkovuoto (sytolyysistä lisää sivustoni osiossa Emätintulehdus ja alapään kutina).
Papa-näytteen tarkoituksena on löytää solumuutokset, jotka voisivat ilman hoitoa johtaa syövän kehittymiseen, ellei näytettä ole otettu infektion tutkimiseksi. ASC-US, AGC-NOS ja LSIL ovat lieviä solumuutoksia, jotka paranevat yleensä itsestään seurannassa. ASC-H, HSIL ja AGC-FN ovat puolestaan vahvempia muutoksia, joiden taustalta voi löytyä kohdunkaulan syövän esiaste. Papa-näytteessä patologilla on tutkittavanaan vain yksittäisiä soluja, minkä vuoksi vahvempien solumuutosten löytyessä kohdunkaulasta on otettava kolposkopian eli kohdunkaulantähystyksen yhteydessä koepaloja. Tarvittavat koepalat ovat hyvin pieniä, eikä puudutusta tarvita. Koepalasta löytyvät kohdunkaulan syövän esiastemuutokset jaetaan kolmeen vaikeusasteeseen, jotka ovat CIN1 (lievä muutos, dysplasia levis), CIN2 (kohtalainen muutos, dysplasia moderata) ja CIN3 (vahva muutos, dysplasia gravis). Kohtalaisten ja vahvojen muutosten yhteydessä, on muutosalue poistettava. Toimenpiteessä kohdunkaulasta poistetaan pieni osa paikallispuudutuksessa. Toimenpiteestä käytetään nimiä konisaatio, LOOP-toimenpide ja LEEP-toimenpide. On syytä huomata, ettei syövän esiaste ole syöpä, ja esiasteen muuttuminen syöväksi vie vuosia. Säännöllisesti tapahtuvan papa-seulonnan ansiosta esiastemuutokset havaitaan Suomessa yleensä ajoissa.
Emättimessä ja ulkosynnyttimissä voi esiintyä vastaavia muutoksia kuin kohdunkaulassa. Emättimen esiastemuutoksista käytetään lyhenteitä VAIN1 (lievä muutos), VAIN2 (kohtalainen muutos) ja VAIN3 (vahva muutos) ja ulkosynnyttimien muutoksista vastaavasti lyhenteitä VIN1, VIN2 ja VIN3.
Papa-näytteessä voidaan havaita solumuutosten ja sytolyysin lisäksi myös erilaisia tulehduksiin liittyviä soluja. Yleisimpiä ovat clue-solut, jotka viittaavaat emättimen bakteerivaginoosiin. Papassa havaittavat oireettomat emätintulehdukset eivät pääsääntöisesti vaadi hoitoa. Viime aikoina on useissa kunnissa alettu tutkia papa-kokeen sijaan korkean riskin HPV-näytteitä. Korkean riskin HPV:stä käytettään lyhennettä hrHPV tai hr-HPV, joka tulee sanoista High Risk Human Papilloma Virus. Papilloomaviruksia on lukuisia erilaisia ja vain korkean riskin virustyypit aiheuttavat kohdunkaulan syöpää. Korkean riskin HPV-infektio ei kuitenkaan ole sama asia kuin syövän esiaste. Esiasteen kehittyminen vaatii infektion pitkittymistä, ja suurin osa infektioista paraneekin aiheuttamatta solumuutoksia.
Päivitetty 18.9.2021, julkaistu alunperin 30.4.2019.
