Suurimmalla osalla vaihdevuosioireet alkavat noin viisikymppisenä, joillakin kuitenkin jo jopa kymmenen vuotta tätä aiemmin. Koska asianosaisia on työpaikoilla paljon, on vaihdevuosioireiden työkykyä alentavan vaikutuksen huomioiminen tärkeää. Yksi tyypillisimmistä vaihdevuosioireista on yöhikoilu, joka on omiaan heikentämään unenlaatua ja aiheuttamaan yöheräilyä. Vastaavia unioireita voi tosin ilmetä vaihdevuosissa myös ilman havaittavaa yöhikoilua. Univaikeudet voivat luonnollisesti aiheuttaa päiväväsymystä ja vaikuttaa siten myös keskittymiskykyyn, muistiin ja mielialaan. Vaihdevuosiin liittyy myös useita muita mahdollisesti työkykyä alentavia oireita. Kuumat aallot voivat häiritä työntekoa ja saada olon tuntumaan tukalalta. Asiakastyössä ja esiintymisissä ne voivat aiheuttaa myös vaivaantuneisuuden ja häpeän tunteita. Monet vaihdevuosi-ikäiset kokevat olevansa aikaisempaa ärtyneempiä ja kiukustuvansa tavallista herkemmin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti työilmapiiriin. Vaihdevuodet voivat olla siis myös työyhteisön, eikä vain yksilön, ongelma. Joillakin vaihdevuosiin liittyy myös nivel- ja lihaskipuja sekä muita kolotuksia. Myös migreeni voi pahentua. Osa oireista liittyy toisiinsa ja oireet muodostavat noidankehän, jossa oireet ylläpitävät toisiaan. Oireita voi kuitenkin esiintyä myös yksittäisinä.
Vaihdevuosioireet on mahdollista huomioida työpaikalla ja työolosuhteita mukauttaa niin, että työssä jaksaminen paranee. Kuumia aaltoja voi pyrkiä lievittämään työhuoneen lämpötilaa laskemalla. Myös tuuletin voi helpottaa oloa. Vaatteiden on syytä olla hengittävät ja hiostamattomat. Jotta olo tuntuisi raikkaalta vielä loppupäivästäkin, voi töihin varata vaihtovaatteet. Jos keskittymiskyky tuntuu heikentyneeltä, kannattaa työssä kiinnittää erityistä huomiota riittävien taukojen pitämiseen. Tauoilla olisi hyvä vähän liikkua ja mahdollisuuksien mukaan piipahtaa ulkonakin. Myös joustavat työajat tukevat työssä jaksamista.
Vastuu työolosuhteiden mukauttamisesta kuuluu työnantajalle ja esihenkilöille, mutta voidakseen vaikuttaa asioihin, heidän on oltava asiasta tietoisia. Vaihdevuosista ja niiden vaikutuksista puhuminen on lisääntynyt viime vuosina valtavasti, mikä vähentää aiheeseen liittyvää tabuluonnetta, helpottaa edelleen aiheesta keskustelua ja auttaa tietouden leviämisessä. Vaihdevuosista on lyhyessä ajassa tullut arkipäiväinen keskustelun aihe monilla työpaikoilla. Kenenkään ei voi kuitenkaan edellyttää jakavan terveystietojaan muille, eikä kaikkien työpaikkojen ilmapiiri ole vielä aiheen suhteen avoin ja turvallinen.
Vaihdevuosioireita voidaan lievittää tehokkaasti hormonikorvaushoidolla. Erityisen tehokas hoito on kuumiin aaltoihin, yöhikoiluun ja unihäiriöihin. Apua voi tulla myös muihin oireisiin, etenkin jos niihin liittyy hikoilu- ja uniongelmia. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää hormonikorvaushoitoa. Tällöin muut hoitovaihtoehdot saattavat tulla kyseeseen. Jos vaihdevuosioireet haittaavat työkykyä tai alentavat elämänlaatua, kannattaa niiden hoitoa hormonaalisin valmistein ainakin harkita, mikäli se ei ole yksilöllisistä tekijöistä johtuen vasta-aiheista.
Vaikka vaihdevuosioireet voivat laskea työkykyä merkittävästi, ei niiden hoito läheskään aina kuulu työterveyshuollon piiriin. Aiheen merkitykseen on kuitenkin alettu herätä ja avun saaminen toivottavasti helpottuu lähitulevaisuudessa. Mikäli työterveyshuolto on käytettävissä, kannustan kääntymään sen puoleen ja tuomaan esiin oireiden vaikutuksia työkyvyn näkökulmasta. Osalla työterveyslääkäreistä on riittävästi osaamista hormonihoidon aloitukseen, osa voi tehdä lähetteen gynekologille.
Julkisella sektorilla vaihdevuosioireiden hoito kuuluu terveyskeskuslääkäreille ja lähete erikoissairaanhoitoon on mahdollista saada vain erityistapauksissa. Kaikilla Suomessa koulunsa käyneillä lääkäreillä on koulutus vaihdevuosioireiden hoitoon. Hormonikorvaushoidon hyötyihin ja riskeihin liittyen on kuitenkin tullut viime vuosina runsaasti uutta tietoa. Molemmat riippuvat yksilön ominaisuuksien lisäksi hoidon aloittamisajankohdasta ja käytettävästä valmisteesta. Yksittäisillä lääkäreillä ei ole mahdollisuutta perehtyä kattavasti kaikkeen lääketieteen alalta julkaistavaan uuteen tutkimustietoon. Suomalaiset yleislääkärit ovat pääosin hyvin päteviä ja asiansa osaavia ja saavat varmasti aloitettua hormonikorvaushoidon perusterveelle terveet elämäntavat omaavalle henkilölle. Syvällisempää vaihtoehtojen pohtimista kaipaava hyötyy kuitenkin gynekologin tai muun erityisesti vaihdevuosioireisiin perehtyneen lääkärin vastaanotolle hakeutumisesta.
Työnantajia ja esihenkilöitä kannustan tutustumaan Euroopan menopaussi- ja andropaussi yhdistyksen (EMAS) kannanottoon vaihdevuosioireiden huomioimisesta työpaikoilla.
