Suurimmalla osalla vaihdevuodet alkavat noin viisikymppisenä, joillakin jo jopa kymmenen vuotta tätä aiemmin. Koska asianosaisia on työpaikoilla paljon, on vaihdevuosioireiden työkykyä alentavan vaikutuksen huomioiminen tärkeää. Yksi tyypillisimmistä vaihdevuosioireista on yöhikoilu, joka on omiaan heikentämään unenlaatua ja aiheuttamaan yöheräilyä. Vastaavia unioireita voi tosin ilmetä vaihdevuosissa myös ilman havaittavaa yöhikoilua. Univaikeudet voivat luonnollisesti aiheuttaa päiväväsymystä ja vaikuttaa siten myös keskittymiskykyyn, muistiin ja mielialaan.
Vaihdevuosiin liittyy myös useita muita mahdollisesti työkykyä alentavia oireita. Kuumat aallot voivat häiritä työntekoa ja saada olon tuntumaan tukalalta. Asiakastyössä ja esiintymisissä ne voivat aiheuttaa myös vaivaantuneisuuden ja häpeän tunteita. Monet vaihdevuosi-ikäiset kokevat olevansa aikaisempaa ärtyneempiä ja kiukustuvansa tavallista herkemmin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti työilmapiiriin. Vaihdevuodet voivat olla siis myös työyhteisön, eikä vain yksilön, ongelma. Joillakin vaihdevuosiin liittyy myös nivel- ja lihaskipuja sekä muita kolotuksia. Myös migreeni voi pahentua. Osa oireista liittyy toisiinsa ja oireet muodostavat noidankehän, jossa oireet ylläpitävät toisiaan. Oireita voi kuitenkin esiintyä myös yksittäisinä.
Vaihdevuosioireista kärsivä saattaa kokea tarvetta salailla tilannetta työpaikallaan, etenkin jos kollegoissa ei ole muita, jotka mahdollisesti jakaisivat saman ongelman. Vaihdevuosioireiden huomioiminen työpaikalla saattaisi kuitenkin olla mahdollista. Kuumia aaltoja voi pyrkiä lievittämään työhuoneen lämpötilaa laskemalla. Myös tuuletin voi helpottaa oloa. Vaatteiden on syytä olla hengittävät ja hiostamattomat. Jotta olo tuntuisi raikkaalta vielä loppupäivästäkin, voi töihin varata vaihtovaatteet. Jos keskittymiskyky tuntuu heikentyneeltä, kannattaa työssä kiinnittää erityistä huomiota riittävien taukojen pitämiseen. Tauoilla olisi hyvä vähän liikkua ja mahdollisuuksien mukaan hengittää raikasta ilmaakin. Kollegoilta ei voi odottaa ymmärrystä asiassa, josta heillä ei ole mitään tietoa. Joten jos kollegoilta kaipaa myötätuntoa, voi oireista olla hyvä kertoa avoimesti. Ehkä vähempi oireiden piilottelu kohentaa myös mielialaa ja sitä kautta muutoinkin vointia.
Vaihdevuosioireita voidaan lievittää tehokkaasti hormonikorvaushoidolla. Erityisen tehokas hoito on kuumiin aaltoihin, yöhikoiluun ja unihäiriöihin. Apua voi tulla myös muihin oireisiin, etenkin jos niihin liittyy hikoilu- ja uniongelmia. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää hormonikorvaushoitoa. Tällöin saattavat muut hoitovaihtoehdot tulla kyseeseen. Todettakoon kuitenkin, että muut hoidot eivät valitettavasti auta kaikkia, ja hoidosta hyötyvilläkin teho tahtoo jäädä hormonikorvaushoidon tehoa vähäisemmäksi. Jonkin verran oireita voidaan helpottaa myös elämäntavoilla ja elinolosuhteilla.
Jos vaihdevuosioireet haittaavat työkykyä tai alentavat elämänlaatua, kannattaa niiden hoitoa hormonaalisin valmistein ainakin harkita. Vaikka vaihdevuosioireet voivat laskea työkykyä merkittävästi, ei niiden hoito jostain syystä yleensä kuulu työterveyshuollon piiriin. Minusta pitäisi. Ehkäpä päättäjien lisääntyvä naisistuminen tuo vielä joskus mukanaan muutoksen asiaan.
Julkisella sektorilla vaihdevuosioireiden hoito kuuluu yleislääkäreille ja lähete erikoissairaanhoitoon on mahdollista saada vain erityistapauksissa. Kaikilla Suomessa koulunsa käyneillä lääkäreillä on periaatteessa koulutus vaihdevuosioireiden hoitoon. Hormonikorvaushoidon hyötyihin ja riskeihin liittyen on kuitenkin tullut viime vuosina runsaasti uutta tietoa. Molemmat riippuvat yksilön ominaisuuksien lisäksi hoidon aloittamisajankohdasta ja käytettävästä valmisteesta. Yksittäisillä lääkäreillä ei ole mahdollisuutta perehtyä kattavasti kaikkeen lääketieteen alalta julkaistavaan uuteen tutkimustietoon. Suomalaiset yleislääkärit ovat pääosin hyvin päteviä ja asiansa osaavia ja saavat varmasti aloitettua hormonikorvaushoidon perusterveelle henkilölle, jolla vaihdevuosioireet ovat alkaneet suht hiljattain. Syvällisempää vaihtoehtojen pohtimista kaipaava hyötyy kuitenkin gynekologin tai muun erityisesti vaihdevuosioireisiin perehtyneen lääkärin vastaanotolle hakeutumisesta.
