Moni kokee vaihdevuosissa erilaisia mielialaoireita. Näitä ovat muun muassa ärtyneisyys, pinnankiristyminen, ahdistuneisuus, itkuherkkyys, vähentynyt kiinnostus asioita kohtaan, aikaansaamattomuus, aloitekyvyttömyys, surullinen mieliala, toivottomuus ja yleinen hyvinvoinnin kokemuksen väheneminen. Jotkut vertaavat olotilaansa ja käyttäytymisessään tapahtuvia muutoksia murrosikään. Mielialaoireiden yleisyydestä on vaikea antaa arviota, sillä tutkimuksissa oireita kartoitetaan yleensä lähinnä masennukseen ja ahdistuneisuuteen liittyvinä oireryhminä. Esimerkiksi pinnankiristyminen jää huomioimatta. Tutkimuksissa on myös haasteellista erottaa vaihdevuosiin liittyvät mielialaoireet muihin tekijöihin liittyvistä oireista. Osalla oireet ovat lieviä, osalla huomattavan paljon elämää haittaavia. Jotkut kokevat jopa muuttuvansa ihmisenä. Henkilön itsensä lisäksi tämä voi olla raskasta mahdolliselle kumppanille tai muille lähi-ihmisille kuten lapsille tai työkavereille, ja oireet voivat vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin.
Vaihdevuodet johtuvat estrogeenitason laskusta ja estrogeenin on todettu vaikuttavan aivojen välittäjäaineisiin. On kuitenkin edelleen epäselvää, liittyvätkö vaihdevuosissa ilmenevät mielialaoireet hormonaalisiin muutoksiin. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa näyttää siltä, että monien kohdalla mielialaoireet ovat seurausta muista vaihdevuosioireista, etenkin unettomuudesta, eivätkä välttämättä liity suoraan hormonaalisiin muutoksiin.
Hormonaalisten muutosten ja vaihdevuosioireiden lisäksi mielialaan voivat vaikuttaa useat muut tekijät. Tällaisia ovat etenkin stressaavat tai muutoin kuormittavat tekijät elämässä. Alentuneen mielialan taustalla voi olla myös tyytymättömyys johonkin elämän osa-alueeseen kuten työhön, parisuhteeseen tai muihin ihmissuhteisiin. Päihteistä erityisesti alkoholin käyttöön liittyy kohonnut mielialaoireiden riski. Vaikka alkoholi voi hetkellisesti kohentaa mielialaa, liittyy sen käyttöön myös ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja pelkotiloja. Mielialaoireita voi esiintyä jo alkoholin käytön aikana tai vasta seuraavana päivänä. Pitkäaikaiseen alkoholin toistuvaan käyttöön liittyy myös pitkittynyttä mielialaoireilua, mahdollisesti jopa riski sairastua masennukseen. Useimmiten syy-yhteys alkoholin käytön ja masennuksen välillä on ehkä kuitenkin päinvastainen. Masennus kun saattaa ajaa käyttämään alkoholia.
Sairauksista mielialaoireita esiintyy lähinnä kilpirauhasen vajaatoiminnan, uniapnean ja joidenkin neurologisten sairauksien oireina. Lisäksi B12-vitamiinin ja folaatin puute on yhdistetty kohonneeseen riskiin sairastua masennukseen.
Lievempien mielialaoireiden lisäksi, myös riski sairastua varsinaiseen masennukseen kasvaa vaihdevuosissa. Onkin tärkeää erottaa varsinainen masennus tai ahdistuneisuushäiriö lievemmästä oireilusta. Masennuksesta sekä sen tunnistamisesta ja hoidosta voit lukea lisää masennuksen Käypä hoidon potilasversiosta.
Mielialaoireita on mahdollista ehkäistä harrastamalla sopivasti itselle mieluista liikuntaa, huolehtimalla riittävästä unensaannista, syömällä terveellisesti ja monipuolisesti ja välttämällä tupakointia sekä alkoholin liikakäyttöä. Mielen hyvinvointia edistävät myös merkitykselliset ihmissuhteet ja itselle mieluinen tekeminen. On kuitenkin tärkeää jättää aikaa palautumiselle.
Mikäli mielialaoireiden lisäksi esiintyy kuumia aaltoja, yöhikoilua ja unettomuutta, liittyvät mielialaoireet todennäköisesti vaihdevuosiin. Tällöin on mahdollista, että hormonikorvaushoito lievittää myös mielialaoireilua. Tilanteissa, joissa mielialaoireisiin ei liity muita vaihdevuosioireita, on hormonikorvaushoidon hyöty epävarma tai jopa epätodennäköinen. Hoitokokeilua voidaan kuitenkin harkita, jos oireilu on alkanut tyypillisessä vaihdevuosi-iässä, eikä hoidolle ole esteitä. Mikäli hoito ei helpota oireita parissa kuukaudessa, on sen käyttö syytä lopettaa.
THL on listannut mielenterveyden ongelmiin apua tarjoavia tahoja.
