Vaihdevuosiin liittyy paljon erilaisia oireita, joista tyypillisimpiä ovat kuumat aallot, yöhikoilu ja unihäiriöt. Yleisiä ovat myös sydämen tykyttely, keskittymis- ja muistivaikeudet, mielialaoireet, rintojen aristus sekä lihas- ja nivelkivut. Tyypillisessä vaihdevuosi-iässä esiintyvät vaihdevuosiin viittaavat oireet johtuvat todennäköisimmin vaihdevuosista, mutta vastaavia oireita esiintyy myös erilaisten sairauksien oireina ja joidenkin lääkitysten sivuvaikutuksina.
Jos 45-vuotta täyttäneellä kuukautiset ovat muuttuneet epäsäännöllisiksi tai loppuneet ja oireina esiintyy kuumia aaltoja, hikoiluoireita tai sydämen tykyttelyä, voidaan oireiden olettaa johtuvan vaihdevuosista. Tällöin voidaan aloittaa hormonikorvaushoito, jonka pitäisi tehota oireisiin parissa kuukaudessa, jos kyse tosiaan oli vaihdevuosioireista. Jos hormonikorvaushoito ei auta, on mahdollista, että oireiden taustalla olisikin jokin sairaus tai lääkitys.
Vaihdevuosille on tyypillistä, että useampia erilaisia vaihdevuosiin viittaavia oireita koetaan samaan aikaan. Mahdollisten sairauksien huomioiminen on erityisen tärkeää, jos oireet esiintyvät yksittäisinä, etenkin jos oireisiin ei kuuluu kuumia aaltoja, yöhikoilua tai unettomuutta. Samoin mikäli vaihdevuosioireet ovat jo kertaalleen ohittuneet pidemmäksi aikaa, on todennäköistä, että oireet johtuvat joistain muusta kuin vaihdevuosista.
Yli 45-vuotiailta ei ole hyötyä ottaa laboratoriokokeita vaihdevuosien tunnistamiseksi, sillä noin 45 vuoden iästä lähtien hormonitasot vaihtelevat paljon ja riippuvat täysin siitä, mille päivälle mittaus sattuu. Yhtenä päivänä hormonikokeena mitattava FSH (follikkelia stimuloiva hormoni) voi olla matala ja seuraavana taas korkea. Kuukautisten loppumisen jälkeen FSH on puolestaan koholla kaikilla, eikä tämän mittaaminen anna mitään lisätietoa.
Kuumat aallot ja hikoilu
Vaihdevuosiin liittyvät hikoiluoireet ilmenevät pääasiassa kuumina aaltoina ja yöhikoiluna, kun taas sairauksiin liittyvä hikoilu on useimmiten yleistynyttä hikoilua, johon ei liity kuumien aaltojen kaltaista lehahtelua. Sairauksiin liittyvä hikoilukin voi tosin ilmetä ainoastaan yöaikaan. Tavallisimmat hikoiluoireita aiheuttavat sairaudet ovat kilpirauhasen toimintahäiriö, uniapnea, refluksitauti ja diabetes. Erityisesti kilpirauhasen toimintahäiriöiden ja uniapnean oireet muistuttavat erehdyttävästi vaihdevuosioireita. Kilpirauhasen toimintahäiriöihin voi liittyä melkeinpä mitä tahansa oireita, joita esiintyy myös vaihdevuosissa. Kilpirauhasen liikatoiminta aiheuttaa muun muassa hikoilua, kuumia aaltoja, unettomuutta, keskittymisvaikeuksia, hermostuneisuuden tunnetta ja ahdistuneisuutta. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita puolestaan ovat muistivaikeudet, mielialan lasku, vetämättömyys, aikaansaamattomuus, väsymys, painonnousu ja viluntunne. Lisäksi molempiin häiriöihin voi liittyä kuukautisten poisjääminen.
Jos hikoiluoireet ilmenevät yöaikaan painottuen, on erityisen tärkeää huomioida uniapnean mahdollisuus, sillä yöhikoilusta kärsii noin kolmannes uniapneaa sairastavista. Yöhikoilun lisäksi uniapnean oireina esiintyy yleisesti unettomuutta ja unen levottomuutta, päiväväsymystä, keskittymis- ja muistivaikeuksia, tihentynyttä yöllistä virtsaamistarvetta sekä aamupäänsärkyä. Aina uniapneaan ei liity täydellisiä hengityskatkoksia vaan happivaje voi liittyä myös unenaikaiseen osittaiseen hengitysteiden ahtautumiseen. Uniapneasta voit lukea lisää aikaisemmasta blogikirjoituksesta Vaihdevuosioireiden taustalla joskus uniapnea.
Edellä mainittujen sairauksien lisäksi hikoiluoireita voi liittyä myös joihinkin huomattavasti harvinaisempiin sairauksiin, joiden mahdollisuutta on syytä epäillä lähinnä, jos oireiluun liittyy myös kuumeilua, laihtumista tai hengenahdistusta. Lääkkeistä hikoiluoireita voivat aiheuttaa esimerkiksi monet mielialalääkkeet, mukaan luettuna sellaiset joita voidaan käyttää kuumien aaltojen hoitoon (SSRI-lääkkeet, trisykliset masennuslääkkeet, venlafaksiini), estrogeenin määrää vähentävät ja sen toimintaa estävät lääkkeet, jotkin verenpainelääkkeet (beetasalpaajat, kalsiumsalpaajat), jotkin diabeteslääkkeet (insuliini, sulfonyyliureat), pseudoefedriiniä sisältävät allergialääkkeet, närästyksen hoitoon käytetyt happosalpaajat (omepratsoli) ja vahvojen kipulääkkeiden sisältämät opioidit (kodeiini, tramadoli, oksikodoni, morfiini).
Unettomuus
Unettomuus lisääntyy huomattavasti vaihdevuosi-iässä. On kuitenkin vaikeaa erottaa toisistaan vaihdevuosien ja ikääntymisen vaikutuksia, sillä ikääntyminen itsessään lisää myös unettomuuden esiintymistä. Vaihdevuosille tyypillisin unettomuuden muoto on unessa pysymisen vaikeus, mutta myös nukahtamisvaikeudet ja unen levottomuus voivat olla vaihdevuosioireita.
Hikoiluoireiden kohdalla mainittujen myös unettomuutta aiheuttavien sairauksien lisäksi unettomuutta aiheuttavat usein erilaiset mielenterveyden häiriöt, levottomat jalat, tihentynyt yöllinen virtsaamistarve sekä erilaiset neurologiset sairaudet. Taustalla vaikuttavat myös muut tekijät, kuten unirytmin viivästyminen, epäsäännöllistyneet nukkumistottumukset, vuorotyö, kuormittava elämäntilanne, nukkumisen kannalta epäsuosiollinen nukkumisympäristö sekä kofeiinipitoisten tuotteiden tai alkoholin käyttö. Unihäiriöitä voi esiintyä myös monien lääkitysten sivuvaikutuksena; unettomuutta aiheuttavista lääkkeistä on kasattu kattava lista Unettomuuden Käypähoito-suositukseen.
Keskittymis- ja muistivaikeudet sekä mielialaoireet
Vaihdevuosi-ikäiset kuvaavat usein sekä keskittymis- ja muistivaikeuksia että erilaisia mielialaoireita. On kuitenkin epäselvää, liittyykö oireiden lisääntyminen vaihdevuosissa suoraan hormonaalisiin muutoksiin, vai ovatko oireet muiden vaihdevuosioireiden, etenkin unettomuuden, aiheuttamia. Jos oireiluun ei liity muita tyypillisiä vaihdevuosioireita, on syytä epäillä oireiden taustalla olevan jotain muuta kuin vaihdevuodet.
Mielialaoireiden suhteen on oleellista erottaa varsinainen masennus tai ahdistuneisuushäiriö lievemmästä oireilusta. Sairauksista mielialaoireita sekä muistin ja keskittymisen ongelmia voivat aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt ja neurologiset sairaudet. On syytä huomata, että mielialaoireita ja keskittymis- ja muistivaikeuksia aiheuttavat myös alkoholin tai muiden päihteiden käyttö. Nämä voivat myös ylläpitää oireita tilanteissa, joissa niiden jatkuvampi käyttö on aloitettu mielialaoireiden ”hoitamiseksi”. Lisäksi keskittymis- ja muistivaikeudet voivat aiheutua stressistä tai muista henkisesti kuormittavista tekijöistä. Varsinaiset muistisairaudet ovat vaihdevuosi-iässä vielä harvinaisia, mutta sukurasitus dementoivien sairauksien suhteen on syytä huomioida.
Lihas- ja nivelkivut
Noin puolella vaihdevuosi-ikäisistä esiintyy epämääräistä lihas- ja/tai nivelkipua. Jotkut kokevat kivut jopa eniten haittaaviksi vaihdevuosioireiksi. Kipujen yhteys vaihdevuosissa tapahtuviin hormonaalisiin muutoksiin on kuitenkin jäänyt tutkimuksissa epävarmaksi.
Sairauksista vaihdevuosi-iässä ilmenevät kivut liittyvät useimmiten nivelrikkoon eli nivelten kulumiseen. Muihin sairauksiin viittaavia oireita ovat painonlasku, kuumeilu, yöllä esiintyvät kivut ja yli 30 minuuttia kestävä aamujäykkyys. On myös syytä huomata, että keho ja mieli liittyvät vahvasti yhteen. Kivun kokemiseen ja pitkittymiseen vaikuttavat esimerkiksi unettomuus, ahdistuneisuus ja masentuneisuus.
Tyypillisessä vaihdevuosi-iässä esiintyvät tyypilliset vaihdevuosioireet ovat yleensä vaihdevuosien aiheuttamia. Sairauden mahdollisuus on pidettävä mielessä silloin, kun oireiluun ei kuulu lainkaan kuumia aaltoja, yöhikoilua tai vaihdevuosille tyypillisiä unihäiriöitä, ja silloin kun vaihdevuosioireet ovat jo ohittuneet vuosiksi ja palaavat uudelleen varttuneemmalla iällä.
Aiheesta terveyskeskuslääkäri Helena Tuominen-Gustafssonin kanssa kirjoittamani katsausartikkeli julkaistiin Lääkärilehdessä 43-44/2020.
