Vaihdevuosiin liittyvät hormonaaliset muutokset aiheuttavat vaihdevuosioireiden lisäksi kohonneen riskin sairastua joihinkin pitkäaikaissairauksiin (lisää aiheesta blogikirjoituksessa Vaihdevuodet ja sairaudet). Yksi näistä sairauksista on uniapnea, jolla tarkoitetaan sairautta, jossa hapensaanti vähenee unenaikaisista hengityskatkoksista johtuen. Useimmiten uniapnea on obstruktiivista eli ylähengitysteiden ahtautumisesta johtuvaa. Nukkuessa ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat, minkä seurauksena henkilöillä, joilla nämä rakenteet ovat ahtaita voi hengitysilman virtaus estyä aiheuttaen hengityskatkoksen. Tällaiset katkokset päättyvät lyhyisiin havahtumisiin, joita nukkuja ei välttämättä itse huomaa. Tästä johtuen uni on katkonaista ja laadultaan huonoa. Varsinaisen uniapnean sijaan kyse voi olla myös osittaisesta ylähengitystieahtaumasta.
Uniapnean tyypillisimmät ja tunnetuimmat oireet ovat voimakas kuorsaus, unenaikaiset hengityskatkokset ja päiväväsymys. Kuorsausta ei kuitenkaan esiinny kaikilla uniapneasta kärsivillä ja yksinnukkuvien on mahdotonta tietää kuorsaamisestaan. Lisäksi lyhyitä unenaikaisia hengityskatoksia esiintyy oireettomillakin, eikä kyse ole tällöin uniapneasta. Tyypillisiä uniapnean oireita ovat myös keskittymisvaikeudet, muistiongelmat ja aikaansaamattomuus. Lisäksi voi esiintyä yöhikoilua, unen levottomuutta, unettomuutta, tukehtumisen tunteeseen heräämistä, suun kuivumista, kuolaamista, yöllistä virtsaamistarvetta sekä aamupäänsärkyä. Univaje altistaa myös mielialaoireille. Uniapneaan voi liittyä myös seksuaalisia toimintahäiriöitä, kuten haluttomuutta ja kiihottumisen ja orgasmin saannin vaikeuksia. Vaikea-asteiseen uniapneaan voi liittyä jopa genitaalien tuntoaistin muutoksia.
Uniapnean oireista erityisesti yöhikoilu, unihäiriöt, keskittymis- ja muistivaikeudet sekä mielialaoireet ja aikaansaamattomuus vievät ajatukset usein vaihdevuosiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia. Uniapneaan sairastuvat ovat useimmiten ylipainoisia, mutta myös kasvojen, ylähengitysteiden ja purennan rakennepoikkeavuudet sekä nenän tukkoisuus voivat estää hengitysilman virtausta. Uniapnealle altistavat myös tupakointi, alkoholin käyttö ja jotkin keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet. Hoitamaton uniapnea voi laskea huomattavasti elämänlaatua ja vaikeuttaa työssä pärjäämistä. Myös onnettomuusriski on suurentunut. Uniapnean hoito onkin erityisen tärkeää, jos henkilö työskentelee valppautta vaativassa ammatissa. Lisäksi hoitamattomaan uniapneaan liittyy kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen sekä masennukseen.
Epäily uniapneasta voi herätä lääkärin vastaanotolla jo ensimmäisen käynnin yhteydessä. Kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun vaihdevuosien hormonikorvaushoito todetaan tehottomaksi, on huomioitava uniapnean mahdollisuus. Uniapneasta kärsivällä voi toki olla myös vaihdevuosista johtuvia oireita, eikä oireiden osittainen helpottuminen hormonihoidon aikana poissulje uniapnean mahdollisuutta. Lisäksi on mahdollista, että yölliset hengityshäiriöt vähenevät hormonihoitoa käytettäessä. Uniapneaa epäilevän on syytä hakeutua terveyskeskuslääkärin, työterveyslääkärin, yksityisen yleislääkärin tai muun unilääketieteen asiantuntijan vastaanotolle. Nämä ohjaavat tarvittaessa lisätutkimuksiin keuhkosairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle. Suomessa toimii myös joitakin yksityisiä uniklinikoita, joilla on mahdollista päästä suoraan perusteellisiin unitutkimuksiin. Uniapneasta voit lukea lisää sairaanhoidon asiantuntijoiden ylläpitämän Terveyskylän sivuilta tai Käypä hoidon potilasversiosta.
