Jotkut kokevat seksuaalisen halun vähenevän vaihdevuosissa. Kuten muissakin elämänvaiheissa, voi haluttomuuden taustalla olla useita erilaisia syitä. Halua voivat vähentää muun muassa kiire, stressi, väsymys, liiallinen fyysinen tai henkinen kuormitus, runsas alkoholin käyttö, raskaat elämäntapahtumat, käsittelemättömät negatiiviset tunteet, masennus, ahdistus, lapsuudenperheen seksuaalikielteisyys tai missä tahansa elämänvaiheessa koetut traumaattiset kokemukset.
Koska seksuaalinen halu on herkkä erilaisille tekijöille, on näiden, vaihdevuosien ja iän mukanaan tuomia muutoksia usein vaikeaa erottaa toisistaan. Vaihdevuosissa estrogeenitaso laskee, mikä aiheuttaa erilaisia oireita. Estrogeeni ei ole haluhormoni ja onkin hieman epäselvää aiheuttavatko vaihdevuodet itsessään haluttomuutta. Haluun, kiihottumiseen ja nautintoon liittyvät ongelmat voivat joka tapauksessa liittyä ainakin muihin vaihdevuosioireisiin. Kuumien aaltojen lisäksi vaihdevuosissa esiintyy muun muassa unettomuutta, mielialaoireita ja erilaisia kipuja. Jos esimerkiksi yöt menevät valvoessa, ei energiaa ehkä riitä seksiin. Estrogeenitason laskun vuoksi emättimen limakalvot ohenevat, tuntuvat kuivilta ja saattavat olla hyvinkin arat ja kirveleväiset. Nämä oireet voidaan hoitaa helposti ja turvallisesti paikallisesti emättimeen annosteltavalla estrogeenilla (aiheesta enemmän blogeissa Miten hormonihoitoa käytetään).
Seksuaalinen halu vaatii, että seksuaalisille ajatuksille on tilaa. Halu voi jäädä sivuun minkä tahansa paljon huomiota vaativan asian vuoksi. Esimerkiksi jatkuva kännykän käyttö voi olla seksuaalisten ajatusten ja tuntemusten tiellä. Myöskään kännykkää tuijottava kumppani ei välttämättä vaikuta seksuaalisesti puoleensa vetävältä. Kiihottumisen ja halun syttyminen vasteena seksuaaliseen stimulaatioon vaatii läsnäoloa tilanteessa ja estyy helposti, mikäli ajatukset ovat muualla.
Erilaiset parisuhteeseen liittyvät asiat, kuten toimimaton kommunikaatio, käsittelemättömät ristiriidat, läheisyyden puute tai luottamusongelmat ovat omiaan vähentämään seksuaalista halua. Jos kumppani on henkisesti tai fyysisesti väkivaltainen, lopahtaa tätä kohtaan koettu halu useimmiten ennemmin tai myöhemmin (lisää parisuhdeväkivallasta aikaisemmassa blogikirjoituksessa). Haluttomuuden taustalla voi olla myös yksi ainoa seksitaitoihin tai seksin aikaiseen käyttäytymiseen liittyvä vähättelevä tai nolaava kommentti.
Toimivassakin suhteessa halua voivat vähentää myös yhteisen tai oman ajan puute, kotitöiden epätasapuolinen jakautuminen, eroottisen jännitteen vähäneminen, kumppanin ulkonäössä tai ulkomuodossa tapahtuneet muutokset, toisistaan poikkeava halun määrä, halun ilmeneminen eriaikoihin tai toisistaan eroavat seksuaaliset mieltymykset. Myös tyytymättömyys omaan ulkonäköön on yleinen haluttomuuden aiheuttaja. Myönteinen ja empaattinen suhtautuminen itseen edistää seksuaalista hyvinvointia.
Omien mieltymysten ja tarpeiden tunteminen on avain tyydyttävään seksuaalisuuteen. Ajoittain onkin hyvä keskittyä omiin aistimuksiin ja tuntemuksiin sekä miettiä, mitä haluaa ja tarvitsee. Tarpeet ja mieltymykset voivat muuttua paljonkin ajan ja iän myötä. Itsetyydytyksestä ja fantasioinnista voi olla apua. Mikäli oma mielikuvitus ei tunnu riittävän, fantasioinnin apuna voi olla hyödyllistä käyttää eroottista materiaalia.
Jos seksi toistaa aina samaa kaavaa tai on epätyydyttävää, innostus seksiin ryhtymiseen tuppaa ajan myötä vähentymään. Vaikka seksistä voi nauttia saamatta orgasmia, on riski haluttomuuteen suurempi heillä, joilla orgasmi jää toistuvasti saavuttamatta. Seksikokemusten karttuessa seksin jännittävyys vähenee. Tämän vuoksi kiihottumiseen liittyvien reaktioiden saavuttaminen saattaa vaatia aiempaa enemmän aikaa.
Kumppanille olisi tärkeää kertoa omista seksiin liittyvistä toiveista, mutta monelle tämä on vaikeaa. Toiveiden esille tuomisessa voi auttaa esimerkiksi MojoUpgrade. Kyseessä on englanninkielinen internetsivu, jossa kaksi seksiä keskenään harrastavaa henkilöä voi vastata lukuisiin kysymyksiin siitä, mitä haluaisi seksiin liittyen tehdä. Kun molemmat ovat täyttäneet omat vastauksensa, näyttää ohjelma kysymykset, joihin molemmat vastasivat samalla tavalla. Seksuaaliset mieltymykset ovat hyvin yksilöllisiä, eikä ole olemassa oikeanlaista tapaa toteuttaa seksuaalisuuttaan tai harrastaa seksiä. Mitä vain voi kokeilla, kunhan se ei loukkaa kenenkään seksuaalioikeuksia.
Suhteessa on hyvä pyrkiä puhumaan niin seksistä kuin muista tarpeista ja toiveista. Toimiva kommunikaatio tuo läheisyyttä, joka tukee hyvää seksielämää, ja tyydyttävä seksielämä lisää edelleen läheisyyttä. Kommunikaation ohella läheisyyttä lisää myös koskettaminen, joka on hyvä saada osaksi arkista vuorovaikutusta.
Erilaiset seksuaalitoimintoihin liittyvät ongelmat ovat omiaan aiheuttamaan seksuaalista haluttomuutta. Nämä eivät kosketa vain henkilöä, jolla ongelma ilmenee, vaan voivat vähentää myös toisen osapuolen kiinnostusta seksiin. Tällaisia haluttomuutta vähentäviä ongelmia voivat olla esimerkiksi seksiin liittyvä kipu, sukuelinten tunnottomuus, virtsankarkailu, erektiohäiriö ja nopea siemensyöksy.
Vaihdevuosissa erilaiset sairaudet ja lääkitykset yleistyvät. Näiden mahdollisista vaikutuksista seksuaalisuuteen kannattaa keskustella hoitavan lääkärin kanssa. Sairaudet voivat alentaa halua muun muassa niihin liittyvän väsymyksen, fyysisen kunnon laskun sekä erilaisten fyysisten tai mielialaoireiden kautta. Myös sairauden vaikutuksella ulkonäköön tai minäkuvaan voi olla merkitystä.
Seksuaalisuuteen liittyvien tarpeiden ja toiveiden lisäksi on ajoittain hyvä pysähtyä miettimään, mitä haluaa elämältä yleisesti. Itsensä näköisen elämän eläminen tukee yleistä hyvinvointia ja yleinen hyvinvointi heijastuu seksuaaliseen hyvinvointiin.
Haluttomuuden hoidossa auttavat seksuaalineuvojat ja -terapeutit. Koska haluttomuuden syyt ovat moninaiset, on lääkehoito harvoin ratkaisu ongelmaan. Jos haluttomuus liittyy vaihdevuosioireisiin, voi estrogeenikorvaushoidosta olla hyötyä. Tätä epäiltäessä kannattaa hakeutua gynekologin vastaanotolle. Harvoissa tapauksissa voi kyseeseen tulla testosteronihoito tai DHEA-hormoni (dehydroepiandrosteroni). Näiden käyttöön voi liittyä miestyyppistä karvankasvua tai kaljuuntumista sekä aknea, eikä niiden pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta naisten haluttomuuden hoidossa ole tietoa. Ennen tällaisten hoitojen aloittamista on syytä käydä muutaman kerran seksuaalineuvojan tai -terapeutin vastaanotolla haluttomuuden taustalla olevien tekijöiden selvittämiseksi. Itseään on turha altistaa lääkkeiden riskeille, jos haluttomuus johtuu esimerkiksi parisuhteen kommunikaation ongelmista, läheisyyden puutteesta tai kiireisestä elämästä.
Useimmat kokevat seksuaalista haluttomuutta jossain vaiheessa elämää. Mikäli elämäntilanteeseen tai parisuhteeseen liittyy kuormittavia tai tyytymättömyyttä aiheuttavia tekijöitä, on haluttomuus todennäköisesti normaali reaktio. Haluttomuuden pitkittyessä on kuitenkin syytä pysähtyä pohtimaan, mistä voisi olla kyse. Mikäli haluttomuus pitkittyy ja aiheuttaa kärsimystä, kannattaa siihen hakea apua.
Lukemisesta innostuneita suosittelen tutustumaan Kirjasuosituksia-sivuun.
