Munasarjoista erittyvä estrogeeni suojaa sydän- ja verisuonisairauksilta. Vaihdevuosissa estrogeenin eritys vähenee ja vähitellen loppuu, mikä saa aikaan huomattavan sydän- ja verisuonisairauksien riskin lisääntymisen. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy Suomessa, sukupuolesta riippumatta. Estrogeenin suojaavan vaikutuksen ansiosta naiset tosin sairastuvat keskimäärin kymmenen vuotta miehiä myöhemmin. Sydän- ja verisuonisairauksia, joiden riskin kasvu liittyy vaihdevuosiin, ovat mm. sepelvaltimotauti, muiden verisuonten valtimokovettumatauti (ateroskleroosi), sydäninfarkti ja aivohalvaus.
Sydän- ja verisuonisairauksien on todettu olevan yhteydessä vaihdevuosioireisiin. Kuumista aalloista kärsivillä on korkeampi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Riski näyttäisi kuitenkin liittyvän lähinnä useita vuosia viimeisten kuukautisten jälkeen ilmeneviin kuumiin aaltoihin, ei niinkään vaihdevuosi-iän alussa ilmeneviin kuumiin aaltoihin. Toinen tyypillinen vaihdevuosi-iän oire on unettomuus. Unettomuus lisää, unettomuuden syystä riippumatta, sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Korkeampi sydän- ja verisuonisairauksien riski liittyy myös masennus- ja ahdistusoireisiin. Riski voi selittyä samanaikaisesti ilmenevillä unihäiriöillä tai stressillä, tai liittyä esimerkiksi masennukseen liittyvään pitkäaikaiseen tulehdusreaktioon tai vatsansisäisen rasvan lisääntymiseen.
Riskiä on mahdollista pienentää
Riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin on mahdollista pienentää terveellisin elintavoin. Riskiä nostavat tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja lihavuus. Ruokavaliossa kannattaa suosia kasviksia ja hyviä rasvoja ja välttää suolaa ja kovan rasvan saantia. Riskiä nostavat huomattavasti myös kohonnut verenpaine, diabetes ja metabolinen oireyhtymä sekä korkea veren kolesterolipitoisuus. Tämän vuoksi nämä olisi pyrittävä pitämään hallinnassa joko elintavoin tai tarvittaessa lääkehoidolla.
Hormonikorvaushoidon on todettu suojaavan sydän- ja verisuonisairauksilta, mikäli hoito aloitetaan kymmenen vuoden sisällä vaihdevuosien alkamisesta. Tätä vastoin yli kymmenen vuoden kuluttua vaihdevuosien alkamisesta aloitettu hoito lisää riskiä. Koska hormonikorvaushoito ei ole täysin riskitöntä (riskeistä voit lukea lisää aikaisemmasta blogikirjoituksestani), ei hoitoa nykytiedon valossa kuitenkaan suositella aloitettavaksi vaihdevuosioireiden suhteen oireettomille vain sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisemiseksi.